Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:151798 kpl

Tapio kirjoitaa

Miksei järjestetä työtä

Perjantai 2.10.2015 klo 19:02 - Tapio Arola

Miksei järjestetä työtä, vaikka se olisi kannattavaa?

Seija Takala 2.10 Etelä-Saimaassa esittämä kysymys on mielestäni siinä määrin aiheellinen, että käytän sitä kirjoitukseni otsikkona. Olen kysynyt työnteon perään Takalan tavoin aiemmin ja kysyn edelleen, miksi ei?

Olen samaa mieltä Takalan kanssa siitä, että tekemätöntä työtä riittää todella paljon. Kirjoitin samasta aiheesta kuluvan vuoden huhtikuussa mielipidekirjoituksen ja listasin tuolloin käytännön esimerkkinä vanhustenhuollon työtehtävät, jotka eivät vaadi erityisosaamista. Ikäihmisten kanssa ulkoilu ja seurustelu eivät vaadi muuta kuin hyvää mieltä ja läsnäoloa. Muina esimerkkeinä käytin tuolloin maalarin töitä kaupungin omistamissa kiinteistöissä ja metsurin töitä kaupungin omistamissa metsäkiinteistöissä. Lisäksi yhtenä esimerkkinä käytin Tampereen kaupunkia, missä työttömät on laitettu keväisin siivoamaan kaupunkia.

Nyt tulisi kartoittaa lappeenrantalaisten pitkäaikaistyöttömien tilanne ja heidän ammatilliset osaamisalat. Seuraavaksi tulisi kartoittaa missä kaikkialla kaupungissa on tekemätöntä työtä. Kolmanneksi Lappeenrannassa olisi syytä katsoa mitä muualla tehdään.

Joensuun kaupunki teki tällä viikolla päätöksen Joensuu-lisästä. Joensuussa työnantaja voi nyt hakea kaupungilta Joensuu-lisää sellaisen joensuulaisen henkilön työllistämiseen, josta kaupunki maksaa työmarkkinatuen kuntaosuutta. Käytännössä työnantaja voi etsiä kriteerit täyttävän työmaan henkilön itse tai pyytää kaupungin asiantuntijan esittelemään sopivia henkilöitä.

Joensuu-lisää myönnetään maksimissaan 350 euroa kuukaudessa yhtä työntekijää kohden enintään kuuden (6) kuukauden ajan. Päätöksen taustalla on nykytila. Joensuun kaupunki maksaa työmarkkinatuen kuntaosuutta kuukausittain 1700 henkilöstä, keskimäärin 400,45 euroa kuukaudessa henkilöä kohden.

Lappeenrannan kaupungin työttömyysprosentti on 14,4. Nyt tarvitaan tekoja. Keskustelen nopeasti viranhaltioiden kanssa Joensuu-lisästä. Mikäli ei ala tapahtua, teen valtuutetun aloitteen, mikä nojaa Joensuu-lisän malliin.

Tapio Arola kaupunginvaltuutettu ( kesk )

 

Kommentoi kirjoitusta.

Joukkoliikenteen haasteet haja-alueella!

Perjantai 14.8.2015 klo 16:54 - Tapio Arola

Joukkoliikennelain muutoksen takia kunnat eivät voi enää maksaa lippusubventiota liikennöitsijöille. Linja-autoliikenne on pelkästään markkinaehtoista tai viranomaisen järjestämää. Kunnat voivat harkintansa mukaan osallistua toimivaltaisen viranomaisen järjestämän liikenteen tukemiseen.

Joukkoliikennelaki ja EU:n palvelusopimusasetus tulivat voimaan vuoden 2009 lopussa. Joukkoliikennelaissa otettiin käyttöön kymmenen vuoden pituinen siirtymäaika, jonka kuluessa siirrytään vaiheittain uuden lain mukaisiin liikenteen järjestämistapoihin.

Vanhan henkilöliikennelain mukaiset linjaliikenneluvat muutettiin ns. siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi ja ne umpeutuvat asteittain vuosien 2014 ja 2019 välillä. EU:n palvelusopimusasetuksessa määritellään, miten julkinen valta voi joukkoliikennepalveluiden määrän ja laadun turvaamiseksi puuttua markkinoihin.

Joukkoliikennelain mukaan toimivaltaiset viranomaiset vastaavat joukkoliikenteen järjestämisestä. Toimivaltaisia viranomaisia ovat yhdeksän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskukset) sekä 26 kunnallista viranomaista. Lappeenrannan kaupunki on joukkoliikennelain kunnallinen viranomainen.

Lappeenranta on kaupunki ja maakuntakeskus. Lappeenranta on myös maantieteellisesti erittäin suuri kunta, jossa on paljon maaseutumaista asutusta. Joukkoliikenne tulee nähdä kokonaisuutena ja tuohon kokonaisuuteen kuuluu maaseutumaisuus sekä pitkät välimatkat.

Toimiva ja tehokas joukkoliikenne on kaikkien lappeenrantalaisten yhteinen etu. Tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän ja yhdisteltyjen kuljetusten aikaansaamiseksi tarvitaan nyt entistä enemmän alueellista suunnittelua ja yhteensovittamista seudullisesti sekä kuntien sisällä että eri hallintokuntien välillä.

Luottamushenkilönä toivon, että Lappeenrannan joukkoliikennettä tarkasteltaisiin muuttuneessa tilanteessa kokonaisuutena ja pohdittaisiin mahdollisuuksia hyödyntää liikennetyyppejä (lähiliikenne, paikallisliikenne, koulukuljetukset, linjataksi) ristiin.

Lappeenrannan joukkoliikenteen suunnittelussa vastuu on kaupungilla ja sieltä puolelta pitäisi löytyä myös resurssit suunnitteluun. Asukkaiden on käytettävä aktiivisesti rakennettuja kuljetusreittejä. Tyhjillä autoilla ei kannata liikennöidä.

 Tapio Arola, kaupunginvaltuutettu (kesk.)

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Meinaa mennä vatuloinniksi

Tiistai 21.7.2015 klo 20:35 - Tapio Arola

Suomi on joutunut Euroopan talous- ja rahaliitto (EMU) jäsenmaana tiukkaan puristukseen pitääkseen jäsenvaltioiden lupauksen olla yhteisessä rintamassa taloudellisten vastuiden osalta. Suomen talouteen on viime vuodet kohdistunut juuri sellaisia häiriöitä, joita rahaliitosta päättäessä pelättiin. Tuolloinen pääministeri Paavo Lipponen vastasi huolestuneisiin puheenvuoroihin seuraavasti: ”Tämä on pimeää pelottelua”, ”te maalaatte mörön seinälle”. Jälkiviisaana voi katsella netissä videon tuosta keskustelusta ja pohtia kumpi oli enempi oikeassa Lipponen vai Aho. Video löytyy google-haulla ” Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö vievät Suomen euroon ilman kansanäänestystä 1998”

Kreikan tilanne on pysynyt koko kesän politiikan ja talouden ykkösaiheena. Jos edelleen haluaa tässä yhteydessä kaivella vanhoja, voi toki pohtia miksi Kreikka ylipäätään hyväksyttiin osaksi EMU:a vuonna 2001, vaikka sen velan määrä ylitti jo tuolloin reilusti pääsyvaatimuksena olleen 60 prosenttia bkt:sta. Jälkiviisaus ja vanhojen kaivelu eivät nyt auta. Suomen Eurooppa-politiikan linja on kriisien pitkittyessä tiukentunut ja mielestäni ministerimme ovat toimineet nyt tässä vaikeassa tilanteessa hyvin. Nyt täytyy toimia ajassa, yrittää katsoa tulevaan ja pyrkiä ajattelemaan Suomen etua.

Julkisuudessa käydyn keskustelun pohjalta voisi saada harhakuvan, että maamme vastaa yksin Kreikan veloista ja sen tulevaisuudesta. Eniten minua mietityttää tilanteessa se, että pyrkiikö maamme oppositio Kreikan tilannetta hyödyntäen työntämään sivuun jatkuvasti kasvavat maamme omat ongelmat? Mielestäni opposition toiminta osoittaa vain sen, ettei heillä ole omaa varteenotettavaa vaihtoehtoa kotimaan taloustilanteen ratkaisemiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Tilastokeskuksen hiljattain julkistamat työttömyysluvut huolestuttavat ilmeisesti ammattiyhdistysliikettä lukuun ottamatta muita työelämän asiantuntijoita Suomessa. Maassamme on massatyöttömyys. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 toukokuussa 324 000, mikä oli 28 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Yhteiskuntasopimuksesta käyty keskustelu varsinkin ammattiyhdistysjohtajien taholta on ollut melko surkuhupaisaa seurattavaa. Ammattiyhdistysjohtajat kertovat kilvan, ettei heille ole annettu riittäviä perusteita neuvottelujen aloittamiseksi ja, että hallitus etenee asiassa liian joutuisasti. Edellä mainittua keskustelua seuratessa tulee mieleen Kreikka ja sen pitkään jatkunut haluttomuus tehdä välttämättömiä päätöksiä. Suomessa on ehdottomasti vietävä päätökseen kaikki suunnitelmat taloutemme tasapainottamiseksi ja talouskasvun aikaansaamiseksi. Tämä vaatii sitä kuuluisaa johtajuutta jota hallituspuolueiden johtajilta näyttää nyt löytyvän.

Kun EMU:sta oli päätetty eduskunnassa vuonna 1998, kommentoi pääministeri Lipponen asiaa seuraavasti: ”Tästä pitää katsoa eteenpäin ja vahvistaa Suomen mahdollisuuksia selviytyä EMU oloissa. Se vaatii sitä, että me kehitämme työmarkkinajärjestelmäämme, luomme siihen joustavuutta.” Nyt olisi noiden Lipposen lupaamien joustojen aika. Jatkuva verojen ja maksujen korottaminen on loputtava. Nyt on aidosti puututtava hyvinä aikoina saavutettuihin etuisuuksiin. Joustoihin on osallistuttava kaikkien, niin poliitikkojen, yritysjohtajien kuin tavallisten työntekijöiden. Tauti on paha ja lääkkeiden on oltava sen mukaisia.

Tapio Arola, kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Kommentoi kirjoitusta.

Kohti parempia aikoja

Tiistai 2.6.2015 klo 10:16 - Tapio Arola

Suomi on saanut uuden hallituksen. Juha Sipilän 1. hallitus aloittaa työnsä haasteellisessa tilanteessa.

Vaalien jälkeen Sipilän ote johtajana on ollut silmiinpistävä, sitä ei varmasti kukaan kiellä. Kaikkien puolueiden huomioiminen neuvotteluissa, yritys yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi, johdonmukainen, päämäärätietoinen ote ja aikataulutus hallitusneuvotteluissa osoittavat, että tällä maalla on johtaja.

Sipilä on tuonut suomalaiseen poliittiseen toimintakulttuuriin uutta. Hallitus aloittaa työnsä Sipilän ideoimalla avokonttorimallilla. Ajatus kuvastaa hyvin tilannetta, tarvitsemme nyt vihdoin yhteen hiileen puhaltavaa tiimiä, emme eripuraista hallitusta ja oman puolueen tai ministeriön etuja valvovia ministereitä. Uskon myös, että monelle oli yllätys julkaistu ministerilista. Ennen eduskuntavaaleja mediassa käytettiin Sipilän johtajuutta kyseenalaistavia puheenvuoroja ja osa epäili, että Keskustan kokeneempi kaarti tosiasiallisesti tulee valituksi hallitukseen ja tekemään hallituksen askelmerkit.

Sipilän johdolla tehty hallitusohjelma on rakennettu taloudellisten linjausten osalta tarkasti. Hallitusohjelmassa tehdyt päätökset ovat paikoin kipeitä, ja koskettavat jotenkin jokaista suomalaista, mutta uskon, että näin oli tarkoituskin.

Uskon, että ihmiset ovat valmiita muutoksiin, kun ne toteutetaan oikeudenmukaisesti. Turha uhkailu, että kyyti kylmenee, on tarpeetonta. Meillä on nyt uudistuksiin kykenevä ratkaisujen hallitus, joka vahvistaa luottamusta koko maahan ja suomalaisen yhteiskunnan kykyä uudistua. Pitää toivoa että työmarkkinajärjestötkin ymmärtävät nyt tarttua tarjottuun yhteistyöhön.

Tapio Arola Lappeenranta kaupunginvaltuutettu (kesk)

Kommentoi kirjoitusta.

Suomi tarvitsee johtajan

Torstai 23.4.2015 klo 22:30 - Tapio Arola

Tämän kevään vaalitilaisuuksissa yksi keskustelun aihe nousi ylitse muiden, johtajuus. Maamme on ollut jo vuosia taloudellisessa taantumassa. Taantumaa on pahentanut poliittinen eripura tai ajoittainen apatia. Suomelta on puuttunut suunta, tavoitteet ja päämäärä.

Nykymenossa kaipaamaan olen jäänyt myös johtajuutta. Tässä yhteydessä tarkoitan johtajuudella vastuullisuutta, realistisuutta, nöyryyttä, vuorovaikutteisuutta, kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, kykyä tehdä päätöksiä ja kykyä tehdä kompromisseja yhteisen hyvän saavuttamiseksi. 

Ihmiset ovat aidosti huolissaan tulevaisuudesta. Ennen vaaleja Kari Väisänen tiivisti eduskuntavaalien asetelman Etelä-Saimaan kolumnissaan 28.3.2015 muotoon: "Kysymys on yksinkertainen: miksi äänestäjät näyttävät luottavan eniten Juha Sipilään? Vaatimattoman näköiseen, hieman tylsään, tavalliseen suomalaiseen mieheen.”

Kari Väisänen vastasi kolumnissaan asettamaansa kysymykseensä seuraavasti: ”Äänestäjä näkee Sipilän käytöksessä, tavallisuuden lisäksi, merkkejä luotettavuudesta, arvojohtajuudesta, päättäväisyydestä, kyvystä ajatella loogisesti.” 

Vaalit on nyt käyty. Eduskunta nimeää Sipilän uuden hallituksen muodostajaksi torstaina 30. huhtikuuta. Suomen johdossa on ennenkin ollut henkilöitä, jotka eivät ole mainostaneet itseään saavutuksillaan tai halunneet parrasvaloihin osoittamaan vain omaa erinomaisuuttaan. Tämän maan tulevaisuuden kannalta olen huojentunut siitä miten ihmiset yli puoluerajojen luottavat nyt Juha Sipilään.

Tapio Arola

Kaupunginvaltuutettu (kes) Lappeenranta

Kommentoi kirjoitusta.

Joko vihdoin ollaan tunnustamassa tosiasiat?

Torstai 2.4.2015 klo 19:57 - Tapio Arola

Puheenjohtaja Antti Rintee (SDP) iltalehdessä 31.3. esittämä malli pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä on varmasti saanut monen lukemaan jutun pariin kertaan. Ottaen huomioon hänen ammattiyhdistystaustansa, esitystä voidaan pitää yllättävänä. Eritoten merkillepantavaa on se, että esityksessä  on mukana sanktio mikäli kieltäytyy tarjotusta työstä.

Maassamme on tekemätöntä työtä vaikka kuinka paljon. Valitettavasti vuosikymmenien aikana rehevöitynyt tukiviidakko on johtanut siihen, ettei järjestelmässä ole riittäviä kannusteita työntekoon.

Rinteen esille ottama malli pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä esimerkiksi vanhustenhuollossa voisi tarjota tuhansia työpaikkoja. Vanhustenhuollossa on runsaasti työtehtäviä, jotka eivät vaadi erityisosaamista. esimerkiksi ikäihmisten kanssa ulkoilu ja seurustelu eivät vaadi muuta kuin hyvää mieltä ja läsnäoloa.

Rinteen avaus ikäihmisten ulkoiluttamiseen liittyen on kannatettava. Ikäihmisten yksinäisyys on kasvava ongelma. Mielestäni työstä ikäihmisten parissa voidaan maksaa minimipalkka ja samalla sillä edesautetaan työttömän sopeutumista takaisin työelämään ja mikä tärkeintä, torjutaan kasvavaa ongelmaa, ihmisen yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

Vastaava työllistämismalli on ollut käytössä aikaisemmin mm. Tampereella, missä työttömät on laitettu keväisin siivoamaan kaupunkia. Meilläkin voisi ottaa saman mallin käyttöön. Tekemätöntä työtä on Lappeenrannassa kaikkialla. Esimerkiksi käy näin keväisin mm. katuhiekkojen poisto ja tienvarsien roskien kerääminen. Maalarin töitä löytyy varmasti myös kaupungin omistamien kiinteistöjen pintaremonteista ja metsurin töitä kaupungin omistamista metsäkiinteistöistä.

Pelkään kuitenkin, että tämä Rinteen esittämä malli ei tule saamaan hyväksyntää SAK:n johdossa, vaan jatketaan edelleen vanhoihin tapoihin totutulla periaatteella. Tuo vanha kaava jakaa Suomen kahtia: työssäkäyviin ja työttömiin.

Tapio Arola Kaupunginvaltuutettu  (kesk)

2 kommenttia .

Maatalous ei ole syyllinen maamme taantumaan

Lauantai 1.11.2014 klo 10:01

Etelä-Saimaan juorupalstalta voi päivittäin lukea mielipiteitä, joissa syyllistetään maamme maatalous tämänhetkiseen taantumaan. Kirjoituksissa arvostellaan voimakkaasti maataloudelle maksettuja erimuotoisia tukia. Arvostelijoiden olisi kuitenkin hyvä käydä tilastokeskuksen sivuilla. Tuolta löytyy luettelo mitä tukia ja kenelle maassamme maksetaan. Uskon monen silmät aukenevat listaa lukiessa. Maatalous ei ole suurin ja ainoa tuensaajaryhmä, vaan aivan muut.

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin sen seurauksena maassamme lopetti muutaman vuoden aikana n 80 000 maatilaa. Tuolloin mikään taho ei tuonut esille työttömyyden kasvusta johtuvia tuki euroja, kuten esimerkiksi tehtiin Salon ja Oulun tilanteessa jolloin teollisuudesta lähti muutama sata työpaikkaa. Venäjän kaupan tyrehtymisen seurauksena on maataloustuotteiden hintaa laskettu, mm maidon hinta on pudonnut 4 senttiä litralta. Maidontuottajat eivät kuitenkaan ole ryhtyneet lakkoon vaatiakseen korvauksia, vaan tyytyneet osaansa ymmärtämyksellä.

Jos muiden ammattiryhmien osalta toimittaisiin samoin, niin maassamme olisi melkoisella varmuudella yleislakko. Kaikki tiedämme että nyt olemme tilanteessa jossa kaikkien olisi joustettava, jos ei palkoista, niin muista etuisuuksista, kuten, yli kuukauden pituisista lomista, pekkaspäivistä, pyhäkorvauksista ja irtisanomisten sijaan pitäisi ottaa käyttöön kunnon lomautukset. Näin toimien olisimme siinä kuuluisassa yhteisessä veneessä eikä tarvitse yhtä ammattiryhmää aina syyllistää, samalla saattaisimme turvata monen yrityksen tulevaisuuden työntekijöineen.

Tapio Arola Kaupunginvaltuutettu (kesk)

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää velvoitteita veronmaksajille!

Sunnuntai 23.3.2014 klo 8:10 - Tapio Arola

Maamme alkaa olla lähellä selvitystilaa, mutta siitä huolimatta eri tahoilta esitetään lisää kohteita, mihin verorahoja voisi ohjata. Viikon lopulla julkaistiin erään työryhmän raportti päiväkotien ryhmäkokojen pienentämisestä.

Samalla tuotiin esille, että päiväkodeissa työskentelevien koulutustasoa on huomattavasti nostettava. Päiväkoteihin ei kelpuuteta enää töihin äitejä, jotka ovat kasvattaneet omat lapsensa menestyksellisesti maailmalle, vaan on kouluttauduttava, jotta osaa kasvattaa muiden lapsia.

Sama työryhmä esittää, että subjektiivinen päivähoito oikeus on säilytettävä. Jos esitys hyväksytään, käy kuten koulupuolella. Kunnat joutuvat lisäämään huomattavasti työntekijöitä, jotta pystyvät täyttämään lain pykälät.

Vasemmistoliiton kansanedustaja esitti, että maahamme tulevat kerjäläiset otettaisiin maamme sosiaalihuollon asiakkaaksi heidän ongelmien helpottamiseksi. Edellisellä viikolla joku pitkälle koulutettu esitti, että maahamme tuleville marjanpoimijoille ryhdyttäisiin maksamaan kuntapuolen minimipalkkaa. Kuten alussa toin esille, olemme lähellä selvitystilaa, mutta siitä huolimatta edellä kerrottuja esityksiä saadaan lukea eri työryhmiltä ja jopa kansanedustajilta. Mihin ollaan menossa?

Tapio Arola Kaupunginvaltuutettu (kesk) Lappeenranta

Kommentoi kirjoitusta.

Kaupungin henkilöstön lomautukset ja irtisanomiset

Maanantai 25.11.2013 klo 12:46 - Tapio Arola

Kaupunginvaltuutettu Marja-Liisa Vesterinen (sd.) moitti minua esityksistäni (E-S 25.11.) lomauttaa ja irtisanoa kaupungin henkilöstöä katastrofaalisen taloustilanteen vuoksi. Kirjoitus on populismia ja kaupungin henkilöstön mielistelyä parhaimmillaan. Se ei kuitenkaan sisällä minkäänlaista vastuullisuutta kaupungin tulevaisuudesta ja sen taloudesta.

 "Se koira älähtää, johon kalikka kolahtaa", sanoo vanha sananlasku. Sosiaalidemokraatit ovat olleet keskeisessä asemassa ajamassa maan politiikassa ja ammattiyhdistysliikkeessä kasvavia velvoitteita eli kustannuksia sekä valtiolle, kunnille että työnantajille. Tämän tien loppu alkaa häämöttää maan velkaantuessa ja kuntien lomauttaessa ja irtisanoessa henkilöstöään.

Sosiaalidemokraatit ovat olleet luomassa ns. Lappeenranta-sopimusta, joka estää käytännössä henkilöstön lomautukset ja irtisanomiset. Tämä on kuntaliitosten ja kaupungin työntekijöiden suuren edustuksen ohella päätöksenteossa syitä siihen, että vuosien varrella ei ole rohjettu vähentää henkilöstöä. Se on johtanut nyt kaupungin paniikissa korottamaan veroja ja maksuja, joka puolestaan on aiheuttamassa poismuuttoa kaupungista.

Järkevää ja riittävän vaikuttavaa säästöohjelmaa ei ole saatu aikaan virkamiesten toimesta. Sitä ei ole saatu myöskään valtuustoon edellä kerrotuista syistä.

Vesterinen hurskastelussaan unohtaa, että ilman jämäkämpiä säästötoimenpiteitä kaupunki ajautuu taloudessaan entistä suurempiin vaikeuksiin. Jo nyt kaupunki on saanut kyseenalaista mainetta Suomen suurimpana verojen korottajana, jos mukaan otetaan myös erilaiset veroluonteisten maksujen korotukset. Kaupunkilaisia on myös ihmetyttänyt kohtuuttomat veronkorotukset, vaikka kaupunki on täynnä ostosmatkailijoita.

Kyllä kaikissa organisaatioissa niin yksityisellä kuin julkisella puolellakin raha sanelee toimenpiteitä. Jos rahaa ei tule kassaan, niin ei ole syytä mietiskellä kenen syytä se on, vaan ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

Tapio Arola (kesk.) valtuuston varapuheenjohtaja

2 kommenttia .

Lomautukset voidaan toteuttaa palvelut säilyttäen

Keskiviikko 13.11.2013 klo 8:26 - Tapio Arola

Lappeenrannan kaupungin valtuuston kokouksessa 11.11.2013 jättämäni ponsi säästöohjelmaan koski kaupungin henkilöstön lomauttamista 2014 vähintään kolmeksi viikoksi palvelutason laskematta ja henkilötyövuosien vähentämisen 50:llä vuodessa, kolmenvuoden aikana. Ponsi jäi hyväksymättä, vaikka sitä tukikin joukko valtuutettuja.
Vahvojen ammattiliittojen kuntasektorin henkilöstön lomauttaminen näyttää olevan pyhä lehmä, johon ei kaupungin johdolla eikä luottamusmiehillä eli kaupungin valtuustolla näytä olevan rohkeutta puuttua.
Valitettavasti päätöksentekoa sotkevat tässä asiassa valtuustossa ja poliittisissa ryhmissä olevat kaupungin työtekijät. He eivät luonnollisesti kannata lomautuksia. Oma osuutensa on myös omaa etua ajavilla muilla valtuutetuilla, jonka selviytyminen valtuustoon on kiinni kaupungin työntekijöiden äänistä.
Varmaankin pääsyy lomautusten vastustamiseen on tavallisten kaupungin työntekijöiden keskuudessa ansionmenetys. Taustalla voi pelata myös ammattiyhdistysaktiivit, jotka eivät halua käyttää liittojensa työttömyyskassoja korvausten maksuun.
 Olisi ikävää liittojen kannalta panna omaisuutta myyntiin tai ottaa velkaa korvausten maksuun, koska kassojen rahat on sijoitettu merkittävin osin erilaisiin kiinteistöihin. Kuka nyt haluaisi myydä niitä huonona aikana?
Jotkut ovat pitäneet pontta populismina, koska lomautuksia ei olisi heidän mielestään mahdollista tehdä palvelutasoa laskematta. Tämän asia jäisi työpaikoille yt -neuvottelujen aikana suunniteltavaksi. Kaupungin johto antaa yhdessä luottamusmiesten kanssa tavoitteet säästöille ja henkilöstö esimiestensä kanssa suunnittelee ja toteuttaa ne.
Lomautuksista tulevat taloudelliset menetykset henkilöstölle jäävät melko vähäiseksi, koska tulojen vähentyminen alentaa myös tuloveroa, ja työstä aiheutuvat kustannukset kuten esimerkiksi työmatkat ja lastenhoito jäävät pois. Työttömyyskorvaus luonnollisesti tuloista riippuen korvaisi ansionmenetyksen suurelta osin. Myönteistä olisi myös mahdollisuus saada pieni palkallinen loma vastineeksi jäsenmaksuista.
Toivottavasti  kaupungin taloutta saadaan parempaan kuntoon. Viime valtuustonkokouksen päätökset eivät valitettavasti riitä tasapainottamaan kaupungin velkaista taloutta. Käyttömenoja on voitava alentaa merkittävästi.

Tapio Arola (kesk.) Valtuuston varapuheenjohtaja
Lappeenranta

Kommentoi kirjoitusta.

Korpilampi ja eriväriset sateenvarjot.

Keskiviikko 14.8.2013 klo 22:56 - Tapio Arola

On se vain ihme, ettei maan hallitus pysty tuomaan keskusteluun niitä asioita, joilla taloutemme saataisiin edes jotenkin tasapainoon. Maan hallituksen pitäisi ehdottomasti yhdessä ammattiliittojen kanssa saada aikaiseksi 3-4 vuoden palkankorotusten nollaratkaisu.

Samalla pitää ehdottomasti poistaa kuntaliitoksiin liittyvä viidenvuoden irtisanomissuoja. Mitä hyötyä taloudellisesti on liitoskunnille, jos siihen liittyvän kunnan työntekijät sijoitetaan keinotekoisesti eri tehtäviin? Nämä muutokset olisi helppo toteuttaa ja niillä olisi maanlaajuisesti mielestäni jo suuri vaikutus.

Minulla on aina ollut kuva, että maatamme johtaa niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina hallitus. Mutta nyt näyttää siltä, että maatamme johtaa ammattiliitot.

Kaupunkimme osalta on julkistettava pikaisesti säästöohjelma. Ehdottomasti on otettava käyttöön ainakin 2-3 viikon lomautus, vaikka tilanne ei johdukaan kaupunkimme työntekijöistä. Kulttuuripuolella on luovuttava joko teatterista tai orkesterista. Harjoitusjäähalli on luovutettava SaiPalle ja liikuntapaikka maksuja on korotettava.

Lukioiden määrässä on päästävä kahteen. Henkilöstön koulutuksesta kaupunkimme kustantamana on luovuttava.

Kaupungin tehtäviä tulee karsia niin, että toteutetaan ainoastaan lakisääteiset tehtävät. Tältä pohjalta henkilöstön tehtäväkuvat tulee tarkistaa. Toimintoja on yhdistettävä ja ilman työtehtäviä jäävät on irtisanottava.

Tämän lisäksi joudumme korottamaan veroäyriä ainakin 1.5 prosenttia. Lääkkeet ovat kovat, mutta niin on tautikin.

Me ei tarvita enää lisää minkäänlaisia työryhmiä pyörittelemään asioita ja vesittämään ratkaisuja. Ne vain pahentavat  tilannetta. Kuten aikaisemmin olen todennut, on päätöstenteon aika.

Tapio Arola (kesk) valtuuston vpj

Lappeenranta

2 kommenttia .

Vesihuolto Lappeenrannassa puhuttaa

Keskiviikko 10.7.2013 klo 21:04 - Tapio Arola

On aika osallistua keskusteluun vesihuollosta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen johtamana on vihdoin saatu valmiiksi vesihuollon kehittämissuunnitelma aina vuoteen 2050 asti.  Sanomalehti Etelä Saimaa on jo hyvin kertonut ns päälinjauksista, mutta hanke on niin iso  kustannuksiltaan, että näkisin erittäin tärkeänä että kaikki maakunnan asukkaat perehtyisivät suunnitelmaan ja esittäisivät omija näkemyksiään. Suunnitelma on luettavissa mm Lappeenrannan kaupungin sivuilla.

Lappeenrannan osalta jo pelkkä jätevesiratkaisu tulee olemaan hinnaltaan jopa 80milj, euroa ja tulee toteutuessaan varmasti nostamaan huomattavasti kuluttajamaksuja. Hanke on kuitenkin välttämätön. Mihin uusi puhdistamo sijoitetaan ja mihin puhdistetut vedet lasketaan ovat suurinpia kysymyksiä. Minä sijoittaisin uuden puhdistamon Kukkurainmäen jätekeskuksen yhteyteen. Siihen keskittäisin kaikki alueen jätevedet ja viimeisimmän puhdistustekniikan jälkeen vedet ohjattaisiin Saimaaseen. En ymmärrä miten meillä vastustetaan niin voimakkaasti Saimaa vaihtoehtoa, laskevathan kaikki muut Saimaan ranta-alueen kaupungit puhdistetut ja ties vaikka puhdistamattomatkin vetensä sinne. Jos puhdistamo sijoitettaisiin  jätekeskukseen, niin voisimme mielestäni mm hyödyntää erinomaisesti syntyvän lietteen joko polttamalla tai sekoittamalla alueelta saatavaan turpeeseen jolloin se pystyttäisiin hyödyntämään nurmikoissa ja jopa metsämaan lannoitteena. Alueellamme on muodostunut tapa arvostella niin virkamiehiä kuin luottamushenkilöitä huonoista päätöksistä. Nyt on kaikilla asian hyvin hallitevilla mahdollisuus osallistua tähän keskusteluun ettei syntyisi huonoja päätöksiä.

Tapio Arola (kesk) Kaupunginvaltuuston 2 vpj

Kommentoi kirjoitusta.

LAPPEENRANNASSA ON PÄÄTÖKSENTEON AIKA

Keskiviikko 5.6.2013 klo 22:49 - Tapio Arola

Kaupunki on ajautumassa vakavaan taloudelliseen ahdinkoon, koska talouden tervehdyttämisestä ei saada aikaan päätöksiä ja samanaikaisesti työpaikkojen tarjonta pienenee. Kaupunkikonsernin velka on jo yli 7000€/ kaupunkilainen, mikä on suurimpia velkataakkoja Suomen kaupungeista.

Kaupunkimme johto on vuoden alusta alkaen laatinut erilaisia esityksiä talouden tasapainottamiseksi. Nämä esitykset on tuotava mahdollisimman nopeasti luottamushenkilöiden käsiteltäväksi. Kuntalaisille on myös tiedotusvälineissä rohkeasti tuotu esille eri vaihtoehtoja ja jopa annettu mahdollisuus tuoda omia ajatuksia niin virkamiehille kuin päättäjille. Tätä pidän hyvänä toimintana. Näin menetellen eivät ikävätkään päätökset tule kenellekään yllätyksenä.

Velkaantumisen katkaiseminen vaatii nyt todella päättäväisiä toimenpiteitä. Pelkkä juustohöylän tapainen toimenpideohjelma ei riitä, vaan on laadittava ohjelma, joka pitää sisältää useita eri toimenpiteitä. Omaisuuden myynnistä tulee tehdä luettelo, hyväksyttää se luottamusmiehillä ja realisoida myynnit.

Kaupunki rahoittaa koko ajan päivittäisiä kuluja velkarahalla. Nyt pitää olla rohkeutta tehdä päätöksiä mistä luovutaan kokonaan ja mikä annetaan hoidettavaksi muille toimijoille. On kartoitettava huolella henkilöstön terve eikä pidä pois sulkea myöskään lomautusvaihtoehtoa, vaikka siihen liittyy monia tiedossa olevia hankaluuksia.

Kaupunkimme osuus Eksoten maksuista on n. 220 miljoonaa euroa. Kulujen pienentäminen myös siellä on otettava erityisen tarkastelu kohteeksi.  Kyseenalaistettava nykyinen rakentamisvauhti ja toimivan johdon määrä.

Tilojen vuokraamista ei voida myöskään jatkaa enää tappiollisena vaikka kuinka haluaisimme, käyttömaksuja on korotettava käyttäjäkunnasta riippumatta kuluja vastaaviksi.

 

2 kommenttia .

Kaupunkimme talous huolettaa.

Maanantai 15.4.2013 klo 10:03 - Tapio Arola

Vartti-lehdessä (14.4.) Erkki Räsänen ja Kalevi Ikonen kirjoittivat olevansa aidosti huolissaan kaupunkimme ja Eksoten talouden tilasta. Tuohon huoleen on helppo yhtyä.  Ikosen kirjoituksessa tuli esille Eksoten tappiokierre. Voidaan kysyä, että onko Eksoten investointi- ja vuokrausvauhti viimevuosina ollut resusseihin nähden liian rajua.  Kahilanniemeen on rakennettu vajaakäyttöinen P-halli ja muita kalliita tiloja. Aivan vähän aikaan sitten on tehty vuokrasopimus Rakuunamäeltä lastentaloa varten.   Suunnitelmissa on myös pitkäaikaissopimuksella tilavaraus, Vapaudenaukiolta kiinteistösijoitusyhtiö Tecknopolikselta, Ratakadulta Alakylästä ja Kauppakadulta ns. Fordin tontille, kaikki kaupunkimme kalleinpia rakennuspaikkoja.  Samalla Eksote luopuu kaupunkimme vuokrakiinteistöistä, jolloin tilakeskus menettää huomattavat vuokratulot ja tilakeskukselle muodostuu paljon tyhjiä tiloja. Voidaan kysyä, onko tämä järkevää toimintaa Eksotelta suurinta rahoittajaa ja velallista kohtaan tässä taloustilanteessa? Rakennus- ja palveluverkkojen kasvattamisen vauhtia olisi mielestäni syytä hillitä ja sopeuttaa se kuntien todelliseen maksukykyyn.
Kuntien lakisääteisten tehtävien karsiminen olisi syytä ottaa myös suurennuslasin alle. Maan hallitus on jo kuukausia riidellyt kuntarakenteista ja terveydenhuollon järjestämistavoista. Näin maallikkona pitäisin paljon tärkeämpänä pohtia sitä, mistä karsitaan valtion kunnille antamia tehtäviä, joita tällä hetkellä on jo yli viisisataa. Nämä niin sanotut lakisääteiset ja muut tehtävät velvoitteineen ovat mielestäni hyvin pitkälle syynä kuntien kurjistuneeseen talouteen. Kirjoitin jo 13.7.2012 Etelä-Saimaassa, että verorahoilla tuettu palveluverkkomme on liian monipuolinen, enkä ole mielipidettäni muuttanut vieläkään.
Kaupunkimme tarvitsee työpaikkoja, jotta talous kääntyisi plussalle. Tilanne näyttää nyt tältä osin erityisen valoisalta, joten toivotaan, että kaikki hankkeet, joita on suunniteltu alkavaksi, alkavat ja työllistävät pääosin paikkakuntamme ja omia työntekijöitä. Kaupunkimme johto on myös aloittanut uuden tiedottamispolitiikan, antaen kaupunkilaisille tilaisuuden osallistua keskusteluun siitä, miten tulisi edetä. Nyt on muistettava, jokaisen on annettava periksi joskus saavutetuista eduista ja luvatuista tavoitteista, muuten ei selvitä. Viimeistään nyt on syytä ryhtyä puhaltamaan siihen kuuluisaan hiileen.


Tapio Arola
Kaupunginvaltuutettu (kesk)

Kommentoi kirjoitusta.

Millä kustannetaan nuorisotakuu?

Lauantai 2.3.2013 klo 18:56 - Tapio Arola

Kansanedustaja Anneli Kiljunen kirjoitti Etelä- Saimaassa 28.2 ministeri Lauri Ihalaisen valmistelemasta nuorisotakuusta. Tavoite on erinomainen paperilla, mutta voidaan kysyä, miten kunnat pystyvät tässä taloustilanteessa vastaamaan annettuun tehtävään? Hanke on saanut paljon julkisuutta ja, kuten Kiljunenkin toi kirjoituksessaan esille, se on sosiaalidemokraattien kärkihanke. Uskon, että kaikkien poliittisten ryhmien tavoitteena on nuorten työllistämien, jotta syrjäytyminen saataisiin pysähtymään. Mutta mistä rahat asetettuun tavoitteeseen?

Kirjoitin Etelä-Saimaassa 11.12.2012  otsikolla: ”Ollaanko nyt valmiita joustamaan?” Syksystä lähtien on riidelty erilaisista koulutuspäivistä. Niillä ei ole mielestäni mitään merkitystä siihen, että taloutemme saataisiin kohentumaan. Esitin kirjoitukseni lopussa nolla ratkaisun ottamista mukaan neuvotteluihin. Jos ammattiyhdistysliike suostuisi nyt 2-3 vuoden nollaratkaisuun, meillä olisi heti mahdollisuus tarttua ministerin valmistelemaan ohjelmaan nuorten työllistämiseksi ja samalla saisimme monta muutakin hanketta liikkeelle. Jos valtiovalta ei anna hankkeelle erillistä, kaikki kulut peittävää rahoitusta, tavoitteeseen ei päästä. Samalla olisi ehdottomasti keskusteltava onko nuorison palkkaus heti oltava työehtojen mukainen, vai voisiko ottaa Juhana Vartiaisen ehdottaman mallin pienemmästä alkupalkasta käyttöön.

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhusten toiveet huomioon hoivassa

Maanantai 21.1.2013 klo 11:56

Vanhustenhuollon uudelleen järjestelyjä käydään reippain ottein myös meillä Etelä-Karjalan alueella. Ikääntyneiden vanhusten sijoittelussa esillä ovat vaihtoehtoina mm. tehostettu hoito, kotihoito ja laitoshoito. Jo nyt näyttää uhkaavasti siltä, että kuntatalouksien horjuessa vanhuksista on tullut eri tahoilla pelinappuloita. Onko sijoittelusuunnitelmissa unohdettu vanhuksen omat toiveet?. Jos vanhushuollosta vastaavat ei kysy vanhukselta itseltään ja heidän lähimmäisiltään, mikä olisi vanhukselle itselleen paras vaihtoehto, niin olemme pahasti väärällä tiellä.

Mielestäni vanhustenhuollossa on tärkein se, että vanhus sijoitetaan lähelle omaa asuinaluettaan ja lähelle omaisia, jos se suinkin on mahdollista. Tästä hyötyisivät kaikki tahot. Rakennemuutosten myllerryksessä ei ole mitään syytä lopettaa maaseutukuntien alueilla jo hyviksi koettuja ja toimivia vanhusten hoitokoteja. Mikäli vanhus sijoitetaan erilleen omaisistaan ja entisestä asuinalueestaan, niin odotettavissa on nopea eristäytyminen ja yksinäisyys, joka varmasti on lyhentämässä elinvuosia. Vanhusten kotona asuminen tulee aina olla ensisijainen vaihtoehto silloin kun se suinkin on mahdollista. Kotona vanhusten pitäminen edellyttää kuitenkin riittävän kotipalvelun tuottamisen ja sen laadun ehdotonta varmistamista.

Jos kotikäynneistä muodostuu kuitenkin kustannuksiltaan kohtuuton, varsinkin maaseutualueilla, ja vanhuksen tarpeet eivät tule hoidetuksi on paras ratkaisu laitoshoito. Vanhuksia ei välttämättä tarvitse sijoitta yhden hengen huoneisiin, vaan jo seuran vuoksi huoneissa voi olla useampia. Laitoshoidossa voidaan mielestäni hyvin hyödyntää myös niitä, jotka haluavat tehdä lisätuloja joko pienen eläkkeen tai toimeentulon lisäksi esimerkiksi ulkoiluttamalla vanhuksia tai järjestämällä heille virkistystoimintaa.

Vanhusten huollossa pitää mielestäni edetä pienin askelin ja korostan, vanhuksen ja lähiomaisten ehdoilla.

Kommentoi kirjoitusta.

Ollaanko nyt valmiita joustamaan?

Tiistai 11.12.2012 klo 12:39 - Tapio Arola

On mielenkiintoista seurata, miten tullaan toimimaan meneillään olevan taantuman jälkihoidossa. Kun meillä oli edellinen kunnon lama 90-luvun alussa, ammattiyhdistysaktiivit vastustivat palkkojen alennuksia jopa lakkojen avulla. Heidän mukaansa taantuman syy oli silloinen hallitus ja etunenässä pääministeri Esko Aho.

Tämä tinkimättömyys saavutetuista eduista johti siihen, että kymmeniä tuhansia joutui työttömäksi ja tuhansia yrityksiä lopetti toimintansa. Monen asiantuntijan mielestä olisi tuolloin ollut oikea tapa laskea palkkoja ja leikata muita etuisuuksia muutamaksi vuodeksi, ja näin edesauttaa taantumasta selviytymistä.

Nyt näiden aktiivien edunvalvojista osa on hallitusvastuussa. Onkin mielenkiintoista seurata, mikä on heidän lääkkeensä taantuman jälkihoidossa.

Viimeaikaisissa mielipidekyselyissä on ilmennyt vahvaa tukea palkkaleikkauksiin ja yleensäkin etuisuuksien karsimiseen: esimerkkinä vuosilomat, lomaltapaluurahat, tulospalkkaukset jne. Viimeksi 8.12.2012 Elinkeinoelämän Keskusliiton Ilpo Kokkila ilmoitti EK:n olevan valmis palkkojen leikkauksiin. Hän jätti varmaankin tarkoituksellisesti kertomatta yritysjohtajien valmiuden omien palkkojensa leikkauksiin.

Voidaankin kysyä, onko hallituksella rohkeutta kokeilla etuisuuksien leikkaamista? Vai kielletäänkö taas lakoilla uhaten etuisuuksien heikentäminen ja palkkojen leikkaaminen, mikä merkitsisi samalla työttömyyden lisääntymistä ja yritysten siirtymistä ulkomaille?

Toinen ratkaisu olisi se, että Suomeen tehtäisiin kolmen vuoden nollaratkaisu. Voisiko joku asiantuntija laskea, kuinka paljon kilpailukykymme paranisi jo sillä? Uskon, että jo sen avulla vientimme piristyisi riittävästi ilman dramaattisia palkanalennuksia.

Tapio Arola

Kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Lappeenranta

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Työllistämistukea myös urheiluseuroille

Torstai 27.9.2012 klo 19:33 - Tapio Arola

Kaupunki vivuttamaan urheiluseurojen työllistämistukien saantia.

Kirjoitin (E-S 2.2.2012) kesätyöpaikkaprojektin aloittamisesta Lappeenrannassa Imatran mallin mukaan. Tuolloin esitys ei vielä johtanut konkreettisiin toimiin kesällä 2012. Nyt sosiaalidemokraatit ovat tehneet valtuustoaloitteen kyseisestä asiasta sattumalta juuri kunnallisvaalien alla, vaikka Imatran projektia hidasti ay-liikkeen jarruttelu nuorten palkkauksen määrittelyssä.
Ay-liikkeelle näytti olevan tärkeämpää saivartelu palkka-asiassa kuin itse asia eli nuorten työllistäminen. Hyvä, että  sosiaalidemokraattien kanta on muuttunut. Tuen heidän hyvää esitystä. Eräs konkreettinen tapa edistää nuorten työllisyyttä olisi työllisyystuen käyttö urheiluseurojen valmentajien ja ohjaajien palkkaukseen. Nykyinen järjestelmä mahdollistaa palkkaamisen kahdeksi vuodeksi ilman, että sama henkilö voi jatkaa uudestaan työtään. Ongelma syntyy siinä, että seuran tulisi rahoittaa osa henkilön palkasta. Monilla seuroilla ei ole niin hyvä rahoitustilanne, että ne voisivat suoriutua omarahoitusosuudesta.
Voisiko kaupunki auttaa asiassa myöntämällä korvamerkityn osa-avustuksen seuran omarahoitukseen? Rahoitusta voisi käyttää ympärivuotisesti ja myös kesällä urheilua eri tahoilla opiskelevien nuorten palkkaamiseen.

Toivottavasti byrokratia taipuu tälläiseen joustavuuteen. Jos ei, niin säännöksiä on muutettava. Nuoria, työharjoittelua tarvitsevia valmentajia ja ohjaajia voitaisiin käyttää laajemminkin muun muassa lasten iltapäiväkerhojen urheilupainotteisten osioiden vetämiseen pari kertaa viikossa. Mahdollisesti heidän osaamistaan voitaisiin käyttää myös vanhusten ja vammaisten liikuntatarpeiden tyydyttämiseen. Toivoisin, että osana valtuustoaloitetta voitaisiin selvittää myös yllä olevien ideoiden käyttö nuorten työllistämiseen.

Ollut Eteläsaimaa lehessä 1.10.210

Kommentoi kirjoitusta.

TEATTERIHANKKEESSA OTETTAVA AIKALISÄ

Sunnuntai 26.8.2012 klo 22:25 - Tapio Arola

Ollut Etelä Saimaa lehdessä 17.8.2012

SEPPO AHO kirjoitti mielestäni erinomaisen kirjoituksen kaupunkimme teatterirakennushankkeesta (Lukijat 15.8.). Olen moneen otteeseen tuonut esille uuden teatterirakennuksen tarpeellisuuden ja varsinkin kaupungin omana hankkeena.

Aho toi hyvin esille niitä lisäkustannuksia, mitä 12.12.2011 kaupunginvaltuutetut tekemässään päätöksessä eivät voineet hahmottaa puutteellisten tietojen pohjalta. Lisäkustannukset voivat johtaa lopullisten investointikustannusten aina 30 miljoonaan euroon, mikä on tässä taoustilanteessa täysin kestämätöntä. Lisäksi koivin helposti halutaan peittää tarvittavan tekniikan ja sisustamisen tarpeet ja käyttökulujen kasvu.

Teatteriasiassa olisi ehdottomasti otettava aikalisä ja jatkettava keskustelua myös maakunnallisesta yhteistyöstä yli kuntarajojen.

Tapio Arola
Kaupunginvaltuutettu

2 kommenttia . Avainsanat: Teatteri, Lappeenranta

Tuettu palveluverkko on liian monipuolinen

Perjantai 13.7.2012 klo 11:48 - Tapio Arola

Raimo Paalanen viestitti 22.6.2012 Estareissa,että” aina siitä lähtien kun Paasio 1966 otti hallitusvastuun on jouduttu toteamaan maan olleen porvarihallituksen jäljiltä katastrofin partaalla, viimeksi Vanhas kivimäki jäljiltä”.

Onko niin, että keskusta-oikeistohallitukset ovat ammattiyhdistysliikkeen tukemana olleet ensimmäisenä kasvattamassa yhteiskunnan palveluja ja kiristämässä veroja jopa siihen pisteeseen, että teollisia työpaikkoja on alkanut lähteä Suomesta ulkomaille? Demarit ovat olleet etunenässä ajamassa muun muassa paperimiesten palkkoja niin korkeiksi, että koko teollisuudenala on siirtynyt tai siirtymässä ulkomaille.

Kauppalehti uutisoi 2.7.2012 että vuosikymmenen loppuun mennessä noin 600-800 yritystä on siirtymässä Viroon, jossa ennestään toimii n 4000 Suomalaisyritystä. Mikähän mahtaa olla perimmäinen syy siirtymiselle ulkomaille?

Demarit ovat huseeranneet myös kuntakentässä. Miksi esimerkiksi Lappeenrannan kaupungin talous on kuralla, vaikka demarit ovat olleet täällä johtavana puolueena vuosikymmeniä? Kun kuntien keskimääräinen velka on 2500 euroa per asukas, Niin Lappeenrannassa se on kaupunkiyhtiöt huomioiden 6500 euroa per asukas.

Olisi vihdoin aika tunnustaa se tosiasia, että maassamme on liian monipuolinen verovaroilla tuettu palveluverkko ja tästä johtuen verot eri muodoissa on jouduttu nostamaan kohtuuttomaksi. Asialle on nopeasti tehtävä jotain, niin kunta kuin valtiotasolla. Kuntien yhdistäminen ei ongelmaa yksin poista.

Puolueiden on lopetettava toistensa ”nokkiminen” ja ruvettava puhaltamaan siihen kuuluisaan hiileen.

Mutta, jokainen tulee omalla uskollaan autuaaksi, kuuluu vanha sanonta.

Tapio Arola

Kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Kirjoitus julkaistu Etelä-Saimaa lehdessä.

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »