Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:67103 kpl

Tapio kirjoitaa

Paluu menneeseen ? silmät kiinni

Lauantai 22.10.2016 klo 9:54


Lähes kaikki kunnalliset päättäjät ja vaikuttajat ympäri Etelä-Karjalan puhuvat maakunnallisuudesta ja yhteistyöstä. Tämä aihe on jo huono vitsi ja klisee, koska puheista huolimatta jokaisella on oltava oma jätevesipuhdistamo tai useampia, oma teatteri, omat johtavat viranhaltijat, oma monitoimihalli jne…ja nämä kaikki vain muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Tämän vitsin voi myös havaita todeksi Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksessä rakentaa jätevedenpuhdistamonsa Hyväristönmäelle. Puhdistamon ajateltu tekninen toteutus viittaa suurimmaksi osaksi 1970-luvun loppupuolelle, eikä ratkaise myöskään kysymyksiä Joutsenon ja Nuijamaan puhdistamojen uusimisen, hinnan, tekniikan ja vesien purkupaikan suhteen. Jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Hyväristönmäelle pikemminkin rajaa enemmän tulevaisuuden mahdollisuuksia kuin avaa niitä lisää. Kaupunkirakenteen kehittämisen kannalta ratkaisu on erityisen ongelmallinen. Keskelle kasvavaa kaupunkia ollaan tekemässä uutta jätekeskusta.

Maakunnallisuudessa Imatra on paremmalla tiellä. Sen vuonna 1981 valmistunut puhdistamo ottaa oman kaupungin jätevesien lisäksi puhdistettavaksi vedet myös Lappeenrannan Korvenkylän ja Rauha-Tiurun-alueeelta sekä Ruokolahdelta ja Rautjärveltä. 

Etelä-Karjalan ylivoimaisesti paras yhteinen toteutus toistaiseksi on Kukkuroinmäellä sijaitseva sekä toimiva yhteinen jätehuoltoyhtiö. Yhtiö on jo nyt vahvalla tiellä kohti jätteetöntä tulevaisuutta, josta lähitulevaisuudessa rakentuva biokaasulaitos on yksi hieno esimerkki. Tänne tulisi keskittää myös alueemme jätevesien puhdistus ja hyödyntää tilaa ja tilannetta toteuttaa alueesta suuntaa näyttävä moderni kiertotalouskeskus.

Aivan maakuntamme naapurissa, on Mikkeli päätynyt kallioon louhittavaan puhdistamoon avolaitosvaihtoehdon sijaan. Sinne suunnitellaan nykytekniikkaa toteuttavaa membraanibioreaktorilaitosta, mikä sopisi myös meille ja antaisi samalla oivan lähtökohdan kohti jätevesiongelman lopullista poistamista. Myös ns. purkuveden ongelma poistuisi, sillä meillä olisi vaihtoehtoina kanava, kanavan lisävesiyhteys Rakkolanjokeen ja Saimaa, ellemme sitten keksi muuta käyttöä puhtaalle vedelle esim. keinopohjaveden raaka-aineeksi.

Kansainvälinen ja innovatiivinen yliopistokaupunki Lappeenranta teki päätöksen, mikä ei tue riittävän laaja-alaista kehitystä ja ratkaisua jätevesiongelmaan. Päätös, jonka piti olla askel kohti tulevaa, kääntyikin kymmeniä vuosia taaksepäin ottavaksi loikaksi.

Suuremmilla kustannuksilla pelottelu oli asian käsittelyn yhteydessä tarkoitushakuista, sillä jo Hyväristönmäen hankkeen suunnittelussa olemme heiluneet Lappeenrannan Energiaverkon palkkaaman konsultin mukana 40 – 70 miljoonan välillä.                                          Kukkuroinmäki-vaihtoehdossa tuli tarkat kustannukset heti, joilla osoitettiin sen olevan kalliimpi vaihtoehto ja sitä kauhisteltiin. Tuo kalleus mahtuisi aivan hyvin konsultin väljään hintahaarukkaan, missä heilumme tälläkin hetkellä.

Huono maakuntavitsikin kannattaa muuttaa hyväksi jutuksi, jotta ei tarvitsisi hymyillä hampaat irvessä.

Tapio Arola    Juha Turkia


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini