Uusimmat kirjoitukset

  • 13.2.2019 19:59Ovatko vanhustenhuollon ongelmat maan hallituksen vika?Lue lisää »
  • 26.11.2018 21:49Monitoimiareena elävöittää kaupungin keskustaa?Lue lisää »
  • 28.5.2018 9:10Vasemmistopopulismilla on kallis hintaLue lisää »

Blogin arkisto

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:113213 kpl

Tapio kirjoitaa

Mikä on kouluratkaisujen lopullinen hinta?

Torstai 15.4.2010 - Tapio Arola


KOULUVERKKOJEN kehittämiskeskustelua käydään koko Suomessa. Viimeisten tietojen mukaan jo tuhat koulua on lopetettu 2000-luvulla ja tahti vain kiihtyy. Koulun ovien sulkeminen ja lasten siirtäminen pienistä kyläkouluista ja lähiöistä suuriin taajamiin on ollut kuntien ”säästöprosessissa” helpointa esittää kuntapäättäjille.  
Kouluverkon kehittämisessä perusteluina on korostettu opetuksen tason nostamista ja tehostumista ja kiinteistö- ja henkilöstökulujen säästöjä.  
Alakylän alakoulun opetuksen siirtäminen Kimpisen kampukseen ei varmastikaan mahdu kenenkään tavallisen veronmaksajan ja lasten vanhemman tajuntaan. Alakylässä tehtiin kallis kuntoarvio, remontoitiin katto 0,2 miljoonalla eurolla ja lopuksi vielä vahvistettiin koulurakennuksen käyttökelpoisuus. Nämäkään eivät pelastaneet koulun säilymistä, kun kampusajatus pitää saada kootuksi periaatteella ”maksaa mitä maksaa”. Maaseudun haja-alueiden kouluja ei edes haluta kehittää, eikä tuoda esille niiden vaikutusta muuhun kylätoimintaan, ne ovat pelkkiä kulueriä joista on päästävä eroon.  
Kukaan ei edes halua kertoa, mitä ihan oikeasti ovat siirrettävien oppilaiden kuljetuskustannukset, puhumattakaan lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat tekijät. Lama antaa nyt kunniallisen syyn tehdä lähes millaisia tahansa leikkauksia palveluihin, ja perusteluiksi riittävät säästöt euroina lyhyellä tähtäimellä.  
Kuka meistä aikuisista olisi valmis vastaavaan riepotteluun säästöjen kustannuksella kuin mihin joutuvat alaikäiset lapsemme? Mikä on koulujen lakkautuksen lopullinen hintalappu? Onko keskitetty kouluruokailun tuottaminen tuonut investointi- ja kuljetuskustannuksineen todellakaan säästöjä?  
Pystytäänkö isossa vaiko pienessä yksikössä havainnoimaan paremmin lasten ja nuorten välinen kiusaaminen? Lasten ja nuorten kokonaiskustannuksesta elinkaarella 0—15 vuotta ei haluta puhua. Helpointa on luonnollisesti tuoda esiin vaikkapa pelkän opetuksen tai kiinteistöjen kustannus, mutta mitä maksaa yhteiskunnalle, kun elinkaariajattelussa otetaan mukaan myös mm. lisääntyvä kuraattorien tarve, kuljetuskustannukset ja kasvavat erilaiset terveydenhoitokulut.  
Vasta näiden jälkeen voisimme ryhtyä pohtimaan, onko kouluverkkojen kehittämisellä saavutettu säästöjä vai hallitsemattomia kuluja. Ovatko lisääntyneet nuorten ongelmat ajan ilmiö vai jostain muusta seuraamus?  
Kasvatus- ja opetustoimi järjestää lähipäivinä palveluverkkopäätöksen esittelytilaisuuksia eri alueilla. Nyt on kuntalaisilla oikeus kysyä ja ottaa kantaa.  

Kommentoi kirjoitusta.