Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Siirry arkistosivulle »

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:125847 kpl

Tapio kirjoitaa

Oppia Ikä kaikki

Torstai 28.11.2019 - Tapio Arola

Oppi ja ikä kaikki

Minulle tuli hiljattain 70 vuotta täyteen. Osat jutut menee tässä iässä jo ohi ja toiset jutuista jo suorastaan päästän ohi. Toisaalta lohdullista on se, että aina ei nuoremmatkaan pysy kärryillä. Keskustan 32-vuotias varapuheenjohtaja Petri Honkonen päivitti Facebookiin 30.10.2019 seuraavaa:

”Naudanlihaa ei saisi syödä, mutta kannabis pitäisi laillistaa. Vahvat kaljat ja viinit pitäisi saada kauppoihin, mutta pelikoneet sieltä pois. Pelaaminen on kyllä ok, jos rahat lähtevät nettipeleistä ulkomaille, kunhan eivät vain jää Veikkauksen edunsaajille Suomeen. Pitäisi saada kuluttaa vaikka miten paljon, mutta energiaa ei saisi tuottaa millään keinolla. Ei ole yksinkertaista tämä yhteiskunnallinen keskustelu tänä päivänä.”

 Honkosen päivitystä lukiessa tuli mieleen, että jotkut merkityksenannot ovat menneet jotenkin sekaisin. Ilmastonmuutoksen osalta kriittisesti asiaan suhtautuvat ovat puhuneet vouhottamisesta. Tuo sana on kuvaava, mutta sitä ei tulisi käyttää ilmastomuutoksen yhteydessä, sillä ilmastonmuutos huolettaa myös tällaista vanhempaa isäntää.

 Jollain tapaa julkisen keskustelun seuraaminen on kuin katsoisi päättömän kanan juoksua. Siinä suhteessa vouhottaminen on ihan hyvä sana kuvaamaan laajemmin tätä aikaa. Ilmastonmuutos-keskustelu on Suomessa keskittynyt liiaksi kahteen äärimmäiseen napaan: Lähinnä synnin tuntoa ja masennusta ympärilleen kylväviin Vihreisiin ja pupuina päänsä pensaaseen laittaviin Perussuomalaisiin. Tolkullinen maltti ja konkreettiset ratkaisuehdotukset ovat jääneet liian vähälle palstatilalle.

Ilmastonmuutos antaa paljon mahdollisuuksia Suomen viennille. Uusiutuva energia luo työtä kaikkialle Suomeen. London School of Economicsin professori Nicholas Sternin kiteytti hiljattain, ettei päästöissä päästä nollaan menemällä talouskasvussa nollaan. Se ei ole Sternin mielestä mahdollista. Oleellinen ja tarvittava muutos olisi se, että kytkös talouskasvun ja ilmastopäästöjen kasvun välillä saataisiin poikki. Politiikalla on tuon napanuoran katkaisussa keskeinen rooli.

 EU, YK ja maailman valtiot ovat tähän saakka alisuoriutuneet taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tarvitaan ylikansallisia sitovia sopimuksia ja valtioiden välistä yhteistyötä – pelkkä haihattelu ei riitä ja masennus ei auta. Petri Honkonen on tulossa Keskustan Karjalan piirin Taipalsaarelle syyskokoukseen keskiviikkona 20.11. – taidan mennä jututtamaan häntä.

 Tapio Arola, Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsen (Keskusta)

Kommentoi kirjoitusta.

Jäähalli Lappeenrantaan

Tiistai 26.11.2019 klo 22:10 - Tapio Arola

Lappeenrantaan rakennetaan uusi jäähalli. Päätös asiasta pitää tehdä nopeasti mutta kokonaan toinen asia on millainen halli kaupunkiin tehdään. Ja vielä suurempi päätös on tulevan hallin sijainti.

Kaupunginvaltuusto päättää hallin rakentamisesta. Kun valtuusto asiaa käsittelee, on enää turha keskustella vanhan hallin korjaamisesta. Vanhasta ei saa uutta ja vanhan korjaaminen on rahan haaskaamista. Köyhällä ei ole varaa sellaiseen ja populismi tässä asiassa on typeryyttä.

Yhtä lailla valtuuston pitää päätöstä tehdessä muistaa, että kaupunkiin ei rakenneta pelkästään jäähallia. Yleisurheilijat ovat jo liian kauan odottaneet omaa kunnollista harjoituspaikkaa ja samalla tänne saadaan erilaiset tapahtumat mahdollistava monitoimihalli. Siihen ei jäähallia tarvitse varustaa.

Jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, että jäähallin sijoittamista kaupungin ydinkeskustaan ei voi perustella järkevillä syillä. Se on kaupunkikuvallisesti mahdoton vaihtoehto, eikä se tuo tänne valtavia yleisötapahtumia, vaikka niin täällä kuntalaisille uskotellaan. Siksi hallin ainoa paikka on Kisapuisto, johon jääurheilu jo on keskittynyt.

Olen hämmästyneenä katsonut sitä, kuinka hallia edelleen yritetään väkisin sijoittaa keskustaan. Ketään ei näytä kiinnostavan se, että se merkitsisi kustannusten olennaista kasvattamista ja siihen taas meillä ei ole mahdollisuuksia. Ja kukaan ei ilmeisesti ole todellisuudessa selvittänyt sitä, miten liikenne silloin sujuu ja miten pysäköinti todellisuudessa järjestetään.

Erityisen hämmästyttävää on myös se, että kaupungin viranhaltiat Pasi Leimin johdolla puhuvat hallin tuomasta mahdollisuudesta bisnekselle. Näin siitäkin huolimatta, että markkinoilta ei halliin rahaa ole löydetty. Viranhaltioille ja myös keskustavaihtoehtoa kannattaville sanonkin, että bisneselämä on maailma myös heille. Eihän se vaadi kuin rahaa, ymmärrystä ja riskinsietokykyä.

Ps. Kirjoitin mielipiteen jäähallista jo 26.11.2018. Silloin joku Pallon Poika toi esille, ettei entinen Kapiainen tiedä tästäkään asiasta mitään! Hän on oikeassa, mutta Kapiainen uskaltaa kirjoittaa nimellään ja on yksi ääni kun päätöksiä tehdään, nimimerkiltä se etu saattaa puuttua.

Tapio Arola Kaupunginvaltuutettu (kesk)

1 kommentti .

Ovatko vanhustenhuollon ongelmat maan hallituksen vika?

Keskiviikko 13.2.2019 klo 19:59 - Tapio Arola

Viime viikkojen aikana on tullut päivittäin esille laiminlyöntejä vanhusten huollossa ja erityisesti yksityisten toimijoiden kohteissa. Onko niin, että juuri nykyisen hallituksen aikana on vanhustenhuollon taso romahtanut?  Onko niin, ettei näitä ongelmia ole ollut aikaisemmin? Onko niin, ettei kuntien ja kuntayhtymien vastaavissa laitoksissa ongelmia esiinny lainkaan? 

Muistan kohuotsikoita ja nykyhetkeä kauemmas tässä asiassa. Ongelmia on ollut ennenkin, mutta trendi on nyt toki huolestuttava. Vuonna 2014 Etelä-Suomen AVI:ssa valvontapäätöksiä tehtiin eniten vanhustenhuollosta (33%). Heinäkuussa 2018 Mtv3 uutisoi seuraavasti: "Tämän vuoden alussa selvästi suurin osa, 62 prosenttia Etelä-Suomen viraston valvontatoimista koski vanhustenhuoltoa. Tuolloin Etelä-Suomen AVI:n ylitarkastaja Päivi Vainio kertoi huolestuttavasta suuntauksesta: Valvontatoimet ovat kohdistuneet huomattavasti vakavampiin laiminlyönteihin kuin aikaisemmin.

 Jari Sarasvuo toi joku aika sitten A-Talk ohjelmassa rohkeasti esille osan työpaikkojen johtajien johtamistaidon puutteen ja osan työntekijäjoukon huonon työmoraalin. Rohkenen olla asiassa Sarasvuon kanssa samoilla linjoilla. Tässä kohtaa minua harmittaa niiden tuhansien hoitajien puolesta, jotka hoitavat ikäihmisiä hyvin, tunnollisesti ja välittäen. 

Vaikuttaa siltä, että yhtenä erona aiempaan on nyt se, että aiemmin työntekijät eivät ole uskaltaneet tuoda ongelmia julkisuuteen. Nyt kun Me too-kampanjan kaltainen "vyöry" on lähtenyt liikkeelle, rohkaisee se muistelemaan tapahtuneita jopa kymmenien vuosien taakse. 

Se, että yksittäistä ikäihmisten palveluyksikköä ei ole osattu johtaa tai yksittäisten hoitajien työmoraali pettää, ei kuitenkaan ole Suomen hallituksen ja valmisteilla olevan sote- ja maakunta-uudistuksen syytä. 

Tapio Arola, Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu, (Kesk)

Kommentoi kirjoitusta.

Monitoimiareena elävöittää kaupungin keskustaa?

Maanantai 26.11.2018 klo 21:49 - Tapio Arola

 
Viime aikoina olemme saaneet lukea jopa ulkopaikkakuntalaisten viestejä siitä, kuinka kaupunkimme keskustan elävöittäminen vaatii monitoimiareenan rakentamista Lappeenkadun päälle?
Olen maalaispoikana asiasta täysin eri mieltä. Kaupunkimme keskusta ei muutu vilkkaammaksi hallilla. Uusi halli ei tuo tänne sen enempää lisää ostovoimaa kuin lisää yritysten määrää.
Kaupunkimme talouden tulevaisuuden näkymät ovat erittäin ongelmalliset. Meillä ei nyt eikä lähitulevaisuudessa ole varaa vähintään 70 miljoonan halli-investointiin. Eikä apua löydy ulkopuolisesta investoijasta, sillä aina veronmaksajat lopulta tulevat laskun jossakin muodossa maksamaan.
Keskusta-areenasta haaveilevien kannattaisi kysyä itseltään myös sitä, toisiko uusi halli keskustassa "tuvat täyteen". Miksi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa on huomattavasti suurempi väkimäärä, hallit ovat puolillaan? Ja onko niin, että peleistä kiinnostuneet kuitenkin haluavat katsoa ottelut mieluimmin kotisohvalla 19.90€/kk maksavalta maksukanavalta?
Jos kaikkien selvitysten jälkeen päädytään uuden hallin rakentamiseen, ainut oikea paikka on Kisapuisto. Siellä ovat valmiina parkkipaikat, iso tekojää ja UK- areena. Kisapuisto on ollut käytössä vuodesta 1963 lähtien, eli 55 vuotta, ja kaupunkilaiset ovat löytäneet sen hyvin. Ainut paljon keskustelua herättänyt asia on liikenne, mutta se helpottuu varmasti, kun rataremonttiin liittyen tehdään kunnon alitus oikeaan paikkaan.
Kisapuistoon saadaan uusi jäähalli, jossa SaiPa voi asiallisissa olosuhteissa jatkaa liigakiekkoilua. Tässä yhteydessä pitää huomioida se, kuinka siinä voidaan yhdistää tulevaisuudessa eteen tuleva ison tekojään kattaminen ja sen tarpeet. Synergiaetuja on mahdollisuus saada ja Kisapuisto on oikea paikka jääurheilulle myös jatkossa.
Annetaan nyt konsulttien rauhassaan arvioida myös vanhan hallin korjausmahdollisuudet ja etsiä mahdollisia yhteistyökumppaneita rahoituksen osalta ennen lopullisia päätöksiä.
 
Tapio Arola Kaupunginhallituksen 3 vpj ( kesk)

2 kommenttia . Avainsanat: monitoimihalli

Vasemmistopopulismilla on kallis hinta

Maanantai 28.5.2018 klo 9:10

Osuuspankki julkaisi 22.5. talousennusteen. OP ennustaa nyt Suomen bkt:n kasvavan 2,8 prosenttia tänä vuonna. Osuuspankin ennusteen mukaan Suomen työllisyysaste on nousemassa 72 prosenttiin ensi vuonna.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen näkee Suomen haasteet seuraavasti: ”Ikävä kyllä rekrytointivaikeudet tuntuvat seuranneen työllisyysastetta ennätyslukemiin. Tämä kertoo siitä, että työttömien joukosta ei usein löydy sellaista ammattitaitoa, jota yrityksissä juuri nyt tarvittaisiin, tai työllistymisen tiellä on muita esteitä. Tiedot tukevat pessimistisempiä näkemyksiä rakenteellisen työttömyyden tasosta.” (Iltalehti 22.5.2018)

Suomen nykyinen talouskasvu on joidenkin mielestä enempi maailman talouskasvun kuin Suomen omien toimien ansiota. Tuota väittämää vasten on paikallaan esittää kysymyksiä: Miksi Suomen talous ei kasvanut vuosina 2011-2014 vaikka maailman talous kasvoi? Entä miksi Suomen talous ei kasvanut vuosina 2011-2014 EU:n tahdissa? Miksi Suomen talouskasvu oli vuosina 2014-2015 toiseksi huonointa koko EU:ssa? Miksi Suomen sijoitus oli unionin maista kahdeksanneksi heikoin vuonna 2013 ja yhdeksänneksi heikoin vuonna 2012?

Minun vastaus kaikkiin edellä on se, että kyllä harjoitetulla politiikalla on myös merkitystä. OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen vastasi tammikuussa Ylelle seuraavasti: ”Kilpailukykysopimus paransi ja parantaa kilpailukykyä selvästi. Sopimus kohentaa noin prosenttiyksikön verran muutaman vuoden kuluessa talouden kasvua. Se on ollut ilman muuta myönteinen tekijä.”(Yle 22.1.2018)

Onnistuneella ja oikea-aikaisella politiikalla voi mahdollistaa yhteiskunnan toimivuutta. Väärällä ja väärin ajoitetulla politiikalla voi mahdollistaa yhteiskunnan toimimattomuutta. Pelkästään tekemättä jättäminen voi olla vahingollista.

Kilpailukyvyn lisäksi Suomen hallitus on tarttunut oikea-aikaisesti rekrytointivaikeuksiin ja työllisyysasteen nostamiseen aktiivimallilla. Rekrytointivaikeudet hidastavat jo nyt Suomen talouskasvua ja työllisyysasteen nousua. Suomen talouskasvulla ja työllisyysasteen nousulla paikataan julkisen talouden alijäämää ja hillitään velkaantumista. Tyynen lonkkaleikkaus ja Jani-Petterin työttömyyskorvaus maksetaan samasta yhteisestä pussista. Tuon pussin suhteen on hyvä olla tarkka. Pussia ei tule antaa Rinteen Antille edes toripäivän ajaksi, vaikka hän sitä kuinka kinuaa.

Tapio Arola, kaupunginhallituksen jäsen (Kesk), Lappeenranta

Kommentoi kirjoitusta.

Eikö aktiivimallissa ole mitään hyvää?

Lauantai 17.2.2018 klo 9:31 - Tapio Arola

Minua ihmetyttää. Julkista keskustelua seuratessa tulee käsitys, ettei maan hallituksen aktiivimallista ole mitään hyvää? Onko tosiaan noin? Sen mitä olen perehtynyt suomalaiseen sosiaaliturvan ideaan, en ole löytänyt parempaa ratkaisua työttömälle kuin työpaikka. 

Hyvinvointivaltio tarvitsee toimiakseen korkeaa työllisyysastetta. Työn vastaanottaminen tulee olla aina kannattavaa ja siirtymät sosiaaliturvasta työhön ja päinvastoin joustavia. Systeemi on toimiva jos kenenkään työtä vailla olevan ei tarvitse ensin tarttua laskimeen vastatakseen kannattaako tarjottuun työhön tarttua.

Opposition on turha väittää että hankkeella pelkästään "kyykytetään" työttömiä. Tuolla oppositiopolitiikalla ei nosteta työttömiä työllisiksi. Aktiivimallin avulla on mahdollista löytää ratkaisua rakenteelliseen työttömyyteen Suomessa. Rakennetyöttömyys on ongelmallisempaa kuin suhdannetyöttömyys, sillä se ei välttämättä vähene edes talouden noususuhdanteessa. Rakennetyöttömyyden ratkaisuun tarvitaan täsmälääkkeitä. Yksi täsmälääke tähän vaivaan on aktiivimalli.

Työttömyysturva voi antaa työttömälle vääränlaisen tunteen turvallisuudesta. Se antaa työttömäksi jääneelle mahdollisuuden odottaa kaksi vuotta, että työpaikka tulisi takaisin. Osmo Soininvaara on kiinnittänyt työttömyysturvan passivoivaan vaikutukseen huomiota: ”Se on karhunpalvelus työttömälle, koska pitkä työttömyysjakso pahentaa entisestään hänen asemaansa työmarkkinoilla. Ihan ensimmäistä työpaikkaa ei kannata ottaa vastaan, mutta kaksi vuotta on liikaa”, Soininvaara valitteli kirjoituksessaan 5.11.2017. 

Entä missä on opposition oma vaihtoehto? Miksi keskustelussa ei ole tuotu esille Antti Rinteen lausumassa 31.3.2015: "Rinne laittaisi pitkäaikaistyöttömät töihin - vaikka pakolla". Eikö tuo Rinteen avaus ollut vähän samansuuntainen kuin hallituksen aktiivimalli? Vanhan miehen hihna paloi käryten kun luin, että Rinne oli jossakin haastattelussa puhunut aktiivimallin yhteydessä niskalaukauksista - aivan käsittämätöntä! Onneksi Rinteen puheet koettiin jo demareissakin häpeällisenä. 

Suomen talous kasvaa nyt vauhdilla ja osaavasta työvoimasta on aloittain ja paikkakunnittain jo pula. 28.1.2018 Etelä-Saimaassa oli uutinen neljästä nuoresta, jotka olivat muuttaneet työn perässä Uuteenkaupunkiin. Yksi heistä oli käynyt Lappeenrannassa autotehtaan rekrytointirekassa. 

Samaan aikaan kun meillä kiertää rekrytointirekkoja toiset kiertävät rekat kaukaa. Mediassa on noussut esiin ideologisesti tai omasta halustaan työttöminä olevia nuoria. Hyvinvointivaltiomme ei tarvitse rahoittaa ideologista joutenoloa. Se, että sosiaaliturvaamme tietoisesti väärinkäytetään rapauttaa koko yhteiskunnan eheyttä ja oikeudenmukaisuutta. Jos systeemissä on valuvikoja ja aukkoja - ne pitää korjata. Keskustelussa moni on toistanut sitä, että kyse on yksittäistapauksista. Minä en usko tuohon. Väitän, että syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on paljon ja työttömien työnhaun aktiivisuudessa on isoja eroja. Minusta se vaan on niin, että yhteiskunnan tehtävä on kannustaa toimeliaisuuteen ja työllistymiseen, ei niinkään ylläpitää tahallista toimettomuutta ja keskiviikon keskikaljan ostoa. 

Katsoin Ylen uutisia yksi ilta. Kööpenhaminan työvoimatoimiston osastopäällikkö kiteytti Tanskan työttömien aktivointia: "Meillä on käytössä tyypillisesti suunnitelmat A, B ja C. Suunnitelma A voi olla unelmatyö, mutta suunnitelmat B ja C laitetaan myös heti liikkeelle." Tanskan toimintamalli on oikean suuntainen. Suomen aktiivimalli tarjoaa tavan etsiä, tukea ja kannustaa työtöntä löytämään oma latunsa työelämässä. Työtön voi kokea, ettei hänellä ole enää mitään käyttöä työmarkkinoilla ja tuo tunne voi viedä myös aktiivisuuden työnhausta. Joku saattaa olla kouluttautunut puunkaatajaksi etsinyt töitä ja lamaantunut siitä kun niitä töitä ei löydy, mutta sitten hänelle tulee aktiivimallin avulla se tärkeä neuvo puunpilkkojan avoimesta työpaikasta. 

SAK osin pysäytti 6.2. Suomen päiväksi. Syynä SAK:n puhtaasti poliittiselle lakolle on aktiivimalli. Aktiivimallin tarkoituksena on saada työttömille töitä ja muuttaa Suomen työmarkkinoiden toimintaa pienen napsun dynaamisempaan suuntaan. Valitettavasti SAK ei taida jakaa kumpaakaan noista tavoitteista. Mielestäni aktiivimalli on avaus juuri oikeaan suuntaan. Sosiaaliturvamme passivoi ja pahimmillaan ruokkii syrjäytyneisyyttä sekä ylläpitää eriarvoisuutta ja työttömyyttä kun sen kuuluu toimia juuri päinvastoin.

 Tpio Arola, kaupunginhallituksen jäsen (Kesk), Lappeenranta

Kommentoi kirjoitusta.

Historia toistaa itseään - asetelma nurinkurin

Torstai 18.1.2018 klo 8:51 - Tapio Arola

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona. Näitä vaaleja seuraa 28.10. käytävät maakuntavaalit ja vuoden 2019 huhtikuussa pidettävät eduskuntavaalit. Matti Vanhanen oli edellisen kerran ehdolla presidentiksi vuonna 2006. Tuolloin hän toimi Suomen pääministerinä. Muistan, että moni ajatteli noissa vaaleissa, että Vanhanen on hyvä ja osaava pääministeri – eikä ole syytä vaihtaa häntä pois.

Osin historia toistaa nyt itseään. Vanhanen on jälleen ehdolla presidentiksi ja jälleen Suomella on hyvä ja osaava pääministeri. Viime sunnuntain pääministerin haastattelutunnilla höristin korvia. Pääministeri Juha Sipilä kiinnitti oman jatkonsa Keskustan puheenjohtajana ja Suomen pääministerinä jossain määrin riippuvaiseksi Vanhasen vaalimenestyksestä. Vuoden 2006 vaaleihin verrattuna on tilanne kääntynyt aivan päälaelleen – nyt hyvän ja osaavan pääministerin jatko on lähempänä toteutuakseen äänestämällä Matti Vanhasta presidentiksi.

Itselleni valinta presidentinvaaleissa on erittäin helppo. Minua ja Sauli Niinistöä yhdistää sama äidinkieli, mutta silti en saa oikein mitään selvää mitä Niinistö yrittää kertoa. Entisenä sotilaana en ole saanut mitään selvyyttä siihen mikä hänen kantansa puolustusliitto Natosta on. Asia ei ole siitä kiinni, etteikö Niinistö olisi sitä yrittänyt vaalikeskusteluissa kertoa.

Kryptisen polveilevalla runonlaulaja puheenparrella Niinistö ei toki suututa ketään, mutta minä tahdon selviä vastauksia. Ymmärrän kyllä tulkin ammatin tarpeellisuuden. Minusta kotimaassa ja suomen kielellä lauseet pitäisi pystyä rakentamaan niin, että niistä saisi tolkun. Tuo vuorovaikutuksen onnistumisen merkitys korostuu vain, kun kyseessä on tasavallan presidentti ja presidentinvaalit.

Entisenä Suomen pitkäaikaisena pääministerinä Matti Vanhanen on ulkopoliittisesti erittäin kokenut. Vanhanen on toiminut Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana, puolustusministerinä ja toimii ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. Mielestäni hän osaa parhaiten vastata tulevaisuuden haasteisiin. Vanhasella on ehdokkaista sekä vahvin sisäpolitiikan osaaminen että kirkkain ulkopoliittinen visio.

Tapio Arola, kaupunginvaltuutettu (kesk), Lappeenranta

2 kommenttia .

"Niin on kuin mitä miesten vessan seinässä lukee"

Perjantai 29.9.2017 klo 16:19 - Tapio Arola

Olen miettinyt onko oikeasti sanonnassa ”Niin on kuin miltä näyttää” enää mitään tolkkua? Onko asiat miltä ne näyttävät ja miltä ne sitten näyttävät? Minulla on vielä hyvin muistissa lähes kymmenen vuotta kestänyt aika kun saimme seurata uutisia yt-neuvottelujen alkamisesta, päättymisestä ja irtisanomisista. Samaan aikaan saimme myös seurata toimintakyvyttömien hallitusten haluttomuutta tarttua tekemättömiin töihin.
Nyt Sipilän hallitus on tarttunut tekemättömiin töihin ja tulosta on syntynyt. Näyttää vahvasti siltä, että kymmenen vuoden taloudellisen konttauksen jälkeen Suomen suunta on muuttunut. Suomen talous kasvaa, työttömyys vähenee ja julkisen talouden tilanne on alkanut parantua.

Eero Heinäluoma vieraili tällä viikolla Lappeenrannassa. Heinäluoman viesti oli se, että parantunut taloustilanne ei johdu hallituksen toimista. Minä en osta Heinäluoman näkemystä. Toisaalta huomionarvoista toki on se, että edes Eero Heinäluoma ei pysty syyttämään Suomen hallitusta siitä, että se olisi ollut Suomen talouskasvun tulppana.

Välillä olen miettinyt tätä aikaa myös merkityksenantojen näkökulmasta.  Vaikuttaa siltä, että sanonnan ”Niin on kuin miltä näyttää” piiriin kuuluu kaikki iltapäivälehdet, klikkausjournalismi ja kuulupa siihen vielä Etelä-Saimaan tekstiviestipalstakin. Yön tummina hetkinä olen pohtinut, että pitäisikö koko sanonta pistää uusiksi ja päivittää aikaan sopivaksi: ”Niin on kuin mitä huoltamon miesten vessan seinässä lukee.”
Vielä hetki sitten tällä maalla ei ollut johtajaa eikä oikein suuntaakaan. Poliittista keskustelua seuratessa tulee välillä mieleen nettihitiksi nousseen metsäkonekuljettajan toteamus työmaasta: ”Täällä mikään ei mene kohtuudella!” Tuo pätkä löytyy Youtubesta hakusanalla: ”metsäkoneenkuljettaja”. En sano, ettei Sipilää ja hänen johtamaa hallitusta saisi arvostella, kyllä saa ja tarpeen tullen pitääkin, mutta soisin keskusteluun ripauksen tolkkua, hyppysellisen kohtuutta ja jatkuvan kyvyn hahmottaa iso kuva.
Tapio Arola, kaupunginvaltuutettu (Kesk.)

Kommentoi kirjoitusta.

Lyhyt matka Brasiliaan

Keskiviikko 29.3.2017 klo 18:29 - Tapio Arola

LAPPEELTA ON KUNTAVAALEISSA LYHYT MATKA BRASILIAAN

GLOBALlSAATIO vaikuttaa niin, että maailma on kaiken aikaa pienenemään päin. Tällä tahdon sanoa sitä, että maailmalla tapahtuvat asiat vaikuttavat entistä nopeammin ja aiempaan suuremmin myös meidän elämään. Aina näin ei ole ollut ja kaikessa näin ei tarvitse olla vieläkään.

Esimerkkinä globalisaatiosta käy hyvin Brasilian Iihakohu. Kohun myötä on paljastunut, että mädäntynyttä lihaa on tuotu myös Suomeen.

Mädän ruuan lisäksi maailmalla puhutaan myös muuntogeeneistä, antibiooteille vastustuskyvyn omaavista bakteerikannoista tai maailman valtamerien kaloista jotka sisältävät kasvavissa määrin myös muovihiukkasia.

Tätä vasten on perin outoa, että Sipilän "navettapaketeista" puhutaan samaan aikaan halveksivaan sävyyn. Suomessa meidän tulisi viimeistään nyt ymmärtää, että kotimainen ruoka on maailman laadukkainta ja turvallisinta. Maapallon väkimäärän edelleen kasvaessa kotimaisesta ruuantuotannosta ja elintarviketeollisuudesta on pidettävä huolta. Tuo jos mikä on tulevaisuuden ala.

Lappeenrannan kuntavaaleissa Brasilian uutiset tarkoittavat sitä, että vielä ponnekkaammin meidän tulee rummuttaa lähiruuan ja kotimaisen ruuantuottajien puolesta. Toivon, että nyt kuntavaalikentillä käyviltä ehdokkailta kysytään missä maassa kasvatettua ja tehtyä ruokaa lapsille ja ikäihmisille tarjoillaan jatkossa.

 Tapio Arola (kesk)

Julkaistu Vartissa 26.3.2017

 

Kommentoi kirjoitusta.

Yhteistyön puute johtaa taantumaan

Keskiviikko 14.12.2016 klo 19:47 - Tapio Arola

Janne Koiviston haastattelu Lappeenrannan Uutisiin.
AVAUS Valtuuston varapuheenjohtaja Tapio Arola syyttää Imatraa ja Lappeenrantaa yhteistyön puutteesta.
Lappeenrannan kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Tapio Arola (kesk.) syyttää Imatraa ja Lappeenrantaa yhteistyön puutteesta.
Arolan mielestä kaupungit ovat toteuttaneet tai toteuttamassa yksinään hankkeita, jotka ovat väkimäärään nähden liian suuria.
Ylisuuret hankkeet kaatuvat lopulta veronmaksajien syliin. Kuntalaiset maksavat hankkeet verojen ja maksujen muodossa.
– Verot ja erilaiset piiloverot ovat jo tapissa. Ne syövät kuluttajien ostovoimaa. Yhteistyön puute ajaa tämän maakunnan taantumaan, Arola sanoo.
 
Yhteistyön puutteesta on Arolan mukaan kolme tuoretta esimerkkiä.
Arolan mielestä oli surkuhupaista, että Imatra ja Lappeenranta rakensivat samaan aikaan molempiin kaupunkeihin uudet teatterit.
– En missään tapauksessa vastusta kulttuuria, mutta jossa
mutta jossain vaiheessa pitää tunnustaa tosiasiat, että näin pienelle väkimäärälle ei voi rakentaa näin laajoja kulttuuripalveluja.
Arola huomauttaa, että Lappeenrannan kaupunki tukee yhtä teatterikävijää melkein 200 eurolla.
– Eihän tässä ole enää mitään järkeä. Kansa nousee kohta barrikadeille.
Uusia teattereita ei voi enää purkaa, mutta Arola pakottaisi teatterit tekemään yhteistyötä toistensa kanssa kustannusten pienentämiseksi.
 
Toiseksi esimerkiksi Arola nostaa Lappeenrannan jätevedenpuhdistamon.
Lappeenranta aikoo rakentaa uuden puhdistamon Hyväristönmäelle.
Arolan mielestä Lappeenrannan ja Imatran pitäisi rakentaa yhteinen puhdistamo.
– Meillä on Kukkuroinmäellä maakunnallinen jätekeskus. Kun se tehtiin, ajatus oli käsittääkseni se, että sinne keskitettäisiin kaikki jätehuollon palvelut.
Arola uskoo, että maakunnallinen puhdistamo säästäisi rahaa. Hän huomauttaa, että Lappeenrannan energia nosti juuri vesimaksua 10 prosentilla.
– Jos jokainen kunta rakentaa puhdistamon itse, siinä eivät enää 10 prosentin korotukset riitä.
 
Kolmas esimerkki on maakunta-areena.
– Imatran eräät luottamushenkilöt ovat jo ilmoittaneet, ettei Imatra osallistu kustannuksiin, mutta Lappeenranta ei voi olla yksin maksumiehenä. Myös SaiPa pitää saada mukaan.
Arolan mielestä Lappeenranta on keskuskaupunkina hallille luonteva paikka.
– Maakunnan pitää ottaa ohjat käsiin ja pakottaa kunnat yhteistyöhön. Hallin rakentamista ei saa jättää yhden kunnan kontolle.
Arola esittää, että Imatra ja Lappeenranta aloittavat keskustelut siitä, mitä Imatra saa vastineeksi, jos ja kun Lappeenranta saa areenan.
– Samassa yhteydessä kannattaa keskustella ihan reilusti kuntaliitoksestakin.
Päällekkäistä johtoporrasta on turha pitää yllä

Kommentoi kirjoitusta.

Paluu menneeseen ? silmät kiinni

Lauantai 22.10.2016 klo 9:54

Lähes kaikki kunnalliset päättäjät ja vaikuttajat ympäri Etelä-Karjalan puhuvat maakunnallisuudesta ja yhteistyöstä. Tämä aihe on jo huono vitsi ja klisee, koska puheista huolimatta jokaisella on oltava oma jätevesipuhdistamo tai useampia, oma teatteri, omat johtavat viranhaltijat, oma monitoimihalli jne…ja nämä kaikki vain muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Tämän vitsin voi myös havaita todeksi Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksessä rakentaa jätevedenpuhdistamonsa Hyväristönmäelle. Puhdistamon ajateltu tekninen toteutus viittaa suurimmaksi osaksi 1970-luvun loppupuolelle, eikä ratkaise myöskään kysymyksiä Joutsenon ja Nuijamaan puhdistamojen uusimisen, hinnan, tekniikan ja vesien purkupaikan suhteen. Jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Hyväristönmäelle pikemminkin rajaa enemmän tulevaisuuden mahdollisuuksia kuin avaa niitä lisää. Kaupunkirakenteen kehittämisen kannalta ratkaisu on erityisen ongelmallinen. Keskelle kasvavaa kaupunkia ollaan tekemässä uutta jätekeskusta.

Maakunnallisuudessa Imatra on paremmalla tiellä. Sen vuonna 1981 valmistunut puhdistamo ottaa oman kaupungin jätevesien lisäksi puhdistettavaksi vedet myös Lappeenrannan Korvenkylän ja Rauha-Tiurun-alueeelta sekä Ruokolahdelta ja Rautjärveltä. 

Etelä-Karjalan ylivoimaisesti paras yhteinen toteutus toistaiseksi on Kukkuroinmäellä sijaitseva sekä toimiva yhteinen jätehuoltoyhtiö. Yhtiö on jo nyt vahvalla tiellä kohti jätteetöntä tulevaisuutta, josta lähitulevaisuudessa rakentuva biokaasulaitos on yksi hieno esimerkki. Tänne tulisi keskittää myös alueemme jätevesien puhdistus ja hyödyntää tilaa ja tilannetta toteuttaa alueesta suuntaa näyttävä moderni kiertotalouskeskus.

Aivan maakuntamme naapurissa, on Mikkeli päätynyt kallioon louhittavaan puhdistamoon avolaitosvaihtoehdon sijaan. Sinne suunnitellaan nykytekniikkaa toteuttavaa membraanibioreaktorilaitosta, mikä sopisi myös meille ja antaisi samalla oivan lähtökohdan kohti jätevesiongelman lopullista poistamista. Myös ns. purkuveden ongelma poistuisi, sillä meillä olisi vaihtoehtoina kanava, kanavan lisävesiyhteys Rakkolanjokeen ja Saimaa, ellemme sitten keksi muuta käyttöä puhtaalle vedelle esim. keinopohjaveden raaka-aineeksi.

Kansainvälinen ja innovatiivinen yliopistokaupunki Lappeenranta teki päätöksen, mikä ei tue riittävän laaja-alaista kehitystä ja ratkaisua jätevesiongelmaan. Päätös, jonka piti olla askel kohti tulevaa, kääntyikin kymmeniä vuosia taaksepäin ottavaksi loikaksi.

Suuremmilla kustannuksilla pelottelu oli asian käsittelyn yhteydessä tarkoitushakuista, sillä jo Hyväristönmäen hankkeen suunnittelussa olemme heiluneet Lappeenrannan Energiaverkon palkkaaman konsultin mukana 40 – 70 miljoonan välillä.                                          Kukkuroinmäki-vaihtoehdossa tuli tarkat kustannukset heti, joilla osoitettiin sen olevan kalliimpi vaihtoehto ja sitä kauhisteltiin. Tuo kalleus mahtuisi aivan hyvin konsultin väljään hintahaarukkaan, missä heilumme tälläkin hetkellä.

Huono maakuntavitsikin kannattaa muuttaa hyväksi jutuksi, jotta ei tarvitsisi hymyillä hampaat irvessä.

Tapio Arola    Juha Turkia

Kommentoi kirjoitusta.

Ladun hiekoitus!

Torstai 29.9.2016 klo 9:47

Keskustan viesti äänestäjille vuonna 2015 oli ytimekkäästi: On päätösten teon aika – laitetaan Suomi kuntoon! Eduskuntavaalien tulos osoitti, että merkittävä osa suomalaisista tuki Keskustan linjaa.

 Pääministeri Juha Sipilä valitsi rinnalleen puolueet, jotka olivat valmiita tekemään päätöksiä. Hallitus laati ohjelman päästääkseen luvattuun tavoitteeseen. Käytännössä jokaisen yksittäisen korjausliikkeen aikaansaaminen on osoittautunut raskassoutuiseksi. On paradoksaalista, että suomalaiset ovat valmiita muutoksiin, mutta yhteiskuntamme rakenteet edunvalvontakoneistoineen ei niinkään.

 Oppositio on ammattiyhdistysliikkeen myötävaikutuksella pyrkinyt hiekoittamaan hallituksen latua parhaansa mukaan. Hallitus on silti edennyt tasatyönnöllä ja hiekan ansiosta ylämäissä on riittänyt pito. Pellervon taloustutkimus (PTT) uutisoi talousennusteessaan 22.9: ”Suomen talous on vihdoin saamassa kasvusta kiinni. Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,2 ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Tänä vuonna rakentaminen ja kulutus ovat kääntäneet talouden nousu-uralle.”

PTT kertoi myös, että työmarkkinoilla tarvitaan yhä suuria rakenteellisia uudistuksia. PTT:n mukaan työllisyystavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan joustavammat työmarkkinat, esimerkiksi lisäämällä paikallista sopimista. Suuri parannus työllisyydessä saataisiin aikaan PTT:n mukaan tukemalla ryhmiä, jotka ovat keskimääräistä harvemmin työllisiä. Esimerkkinä raportissa mainittiin maahanmuuttajat ja nuoret.

Hallituksen työ on kesken, mutta myönteisiä signaaleja näkyy jo. Mielestäni vuoden 2017 kuntavaalit ovat nyt tavallista merkityksellisemmät. Vaalit ovat ensimmäinen väliaikapiste hallituksen taipaleella. Entisajan Salpausselänkisojen tapaan tuolloin on hyvä seisahtua hetkeksi, hörpätä vähän mustikkakeittoa ja katsoa mitä näkyy. Mikäli hallituspuolueille tulee menestystä, on se selvä merkki siitä, että hallitus on muutoksineen oikealla ladulla. 

Tapio Arola, Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu (Keskusta)

3 kommenttia .

Sopimusyhteiskuntaa tulee ketteröittää

Tiistai 14.6.2016 klo 10:26 - Tapio Arola

Suomen pääministeri Juha Sipilä luonnehti saavutettua kilpailukykysopimusta seuraavasti: ”Taito sopia yhdessä on ollut ja on edelleen koko suomalaisen yhteiskunnan perusta ja menestymisemme edellytys.”

Yhteiskuntasopimus tai nyttemmin kilpailukykysopimus on yksi Sipilän hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista. Sipilän hallitus jätti työmarkkinajärjestöille elokuussa 2015 esityksen yhteiskuntasopimuksen solmimisesta.  Nyt kesäkuussa 2016 tuli valmista.

On hienoa, että vastakkainasettelu muuttui neuvottelujen myötä yhteisten asioiden hoidoksi. Neuvottelujen aikana sekä neuvottelut että allekirjoittanut kerkesivät käydä metsässä monta kertaa. Onnistumisen hetkellä on syytä nähdä metsä puilta. Aikaa kului soutaessa ja huovatessa luvattoman paljon. Se mitä nyt kilpailukyvyn eteen saatiin aikaan vain kaventaa takamatkaamme kilpailijamaihin verrattuna.

Saksasta on muodostunut selkeä euroalueen veturi. 2000-luvulla Saksan keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet monivuotisiin sopimuksiin. Vakaus ja palkkamaltti ovat johtaneet viennin kasvuun ja korkeaa työllisyyteen Saksassa. Näillä opein Saksa on pitänyt kilpailukykyään vuosien ajan Suomea ja muitakin euromaita parenpana. Saksa on rohmunnut markkinoita muilta vientiin tähtääviltä mailta.

Sdp:n Antti Rinne luonnehti eduskuntavaalien alla 7.4.2015 Helsingin Sanomille, että Sdp:n mielestä pk-yritykset tarvitsevat vientiinsä lisää markkinointikoulutusta. Rinne kertoi kuulleensa, että pk-yritykset kaipaavat lisää markkinointitukea. Rinne muotoili asian näin: ”Me tarvitsemme apua näille yrityksille, jotta ne tietävät, millaisille markkinoille ne ovat menossa.” Voi tuokin pitää paikkaansa, mutta tarina ei kerro kertoiko pk-yrittäjät mitään kustannuskilpailukyvystä Antille.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen totesi 4.6.2016 Iltalehdessä seuraavasti: ”Jotta Suomeen saadaan riittävästi uusia työpaikkoja, työelämän sääntelyä pitää vähentää olennaisesti työlainsäädäntöä muuttamalla ja sääntelyn joustavuutta merkittävästi lisäämällä. Työpaikoilla tiedetään, miten yritykset voivat menestyä. Sinne pitää antaa sopimisen vapaus ja mahdollisuus.”

Meillä on Etelä- Karjalan alueella yrityksiä jotka ovat ymmärtäneen paikallisen sopimisen vahvuuden jo vuosia sitten, tilastojen mukaan ovat myös menestyneet erinomaisen hyvin. Eikö nyt neuvoteltu sopimus kannata ottaa vastaan laajasti rakentavin ei repivin ajatuksin.

1 kommentti .

Antti Rinne soutaa ja huopaa

Perjantai 6.5.2016 klo 9:13 - Tapio Arola

Alexander Stubbin hallitusohjelmaan kirjattiin 19.kesäkuuta 2014, että valtion, kuntasektorin ja yksityisen sektorin omistaman rakennuttajayhtiön perustamisen tarve ja edellytykset selvitetään. Asiaa pidettiin tärkeänä ja eritoten asiaan paneutui silloinen valtiovarainministeri Antti Rinne.

Tuolloin Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne tuumi: ” Erilaisiin vaihtoehtoihin ja ideoihin rahastoista tai yhtiöistä koskien esimerkiksi infrarakentamisesta  tai kuntien kiinteistöhallintaa tulee suhtautua avoimesti, valtiovarainministeri Antti Rinne linjasi Verkkouutisille 22.1.2015.”

Rinteen innostuminen pistettiin merkille myös laajemmin mediassa. Etelä-Saimaassa päätoimittaja Pekka Lakka totesi Rinteen avauksesta 17.8.2014: ” Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) ajaa vahvasti Valtion Remontti Oy:n perustamista.” Rinteen malli ei ole yllättävä, ja vastaavia pohdintoja on ollut aiemminkin. Esimerkiksi keskustalaisen pääministeri Matti Vanhasen johdolla selvitettiin Suomen Infra Oy:n perustamista. Silloin ajatus valtion budjetin ulkopuolelle toimivasta tie- ja liikennerahastosta hyllytettiin.”

Voimallisen ns. poltetun maan vapaapalokuntalaisstrategiaan oppositiossa ottaneen Rinteen mielestä tämäkin tulipalo on nyt väärin sammutettu. Rinne paheksui hallituksen avausta miettiä rahoituksen uusia malleja valtion infrainvestointeihin Sdp:n puoluevaltuuston kokouksessa (16.4-17.4.2016)  Rinteen lausunto on kiistatta täydellinen poliittinen takinkääntö. Tammikuussa 2015, vain reilu vuosi sitten, ääni Rinteen kellossa oli toinen.” (Toimittaja Mika Koskinen Ilta-Sanomissa 20.4.2016)

Täten pyydän Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen Lappeenrantaan katiskalle. Ennen vesille lähtöä rannassa käydään kyllä ensin seikkaperäisesti soutaminen ja huopaaminen termeinä läpi, sillä yhtä aikaa soutamalla ja huopaamalla ei edes kevyt soutuvene etene myötätuuleen, puhumattakaan raskaassa valtiosta vastatuulessa. Samalla voisimme keskustella myös siitä, miksi Sdp vastustaa kaikkia hallituksen tekemiä aloitteita Suomen uudistamiseksi.

Tapio Arola kaupunginvaltuutettu ( kesk)

Kommentoi kirjoitusta.

Kannustavasta verotuksesta

Maanantai 18.4.2016 klo 11:48 - Tapio Arola

Suomessa tarvitaan uusia konkreettisia toimenpiteitä ja keinoja yritystoiminnan ja erityisesti työpaikkojen luomiseksi. Sipilän hallituksen kilpailukykysopimuksen lisäksi verotus on yksi keskeinen instrumentti, millä voidaan vaikuttaa työpaikkojen syntyyn.

Kävin miettimään verotusta. Parhaimmillaan verotus koetaan oikeudenmukaiseksi ja se on taloudelliseen kasvuun sekä työllisyyteen kannustava. Huonoimmillaan verotus koetaan vastaavasti epäoikeudenmukaiseksi, mikä heikentää talouden kasvun oraita ja passivoi sekä työnantamisesta että työn tekemistä.

Monella yrityksellä on suuria summia kiinni varastossa. Onko kansantaloudellisesti järkevää verottaa yritykseen tulorahoituksella maksettua materiaalivarastoa tai muuta kiinteää tuotantoon liittyvää aineellista tavaraa?

Investointien kautta Suomeen syntyy uutta työtä. Miten verotuksen avulla voidaan tukea yrityksen kehittämistä, kasvua, investointien rahoittamista ja ennen muuta työllistämistä? Yksi ratkaisu on se, että yrityksillä olisi mahdollisuus siirtää osa tuloksesta verotuksen sijaan rahastoon. Ruotsissa vastaava varaus on käytössä ja yrityksien on käytettävä se kuuden vuoden kuluessa.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä kansantaloutemme tarvitsee lisää edellytyksiä talouden käänteelle ja yritysten investointivaraus on toteutettava. Matti Vanhanen kiteytti asiaa 12.4 Keskustan eduskuntaryhmän ulostulossa seuraavasti:

- Kaikki mahdollinen on tehtävä sen puolesta, että investoinnit saadaan Suomessa vihdoin liikkeelle. Pidän välttämättömänä, että hallitus valmistelee verouudistusta, jossa yrityksen verotettavasta tulosta voidaan tehdä varaus investointien lisäämiseksi.

Varmasti jotain korjattavaa Paavo Arhinmäki, Antti Rinne ja Ville Niinistö asiasta löytävät, mutta olen silläkin uhalla Vanhasen kanssa samaa mieltä. Katsoin Yleltä puheenjohtajien väittelyn. Suomen kansantalous on vakavan paikan edessä. Vaikeassa tilanteessa odottaisin johtavilta politiikoilta hieman enemmän realistisuutta ja yksituumaisuutta. Minun mielestä nyt ei ole ideologisien tuulenhuudon ja yhteiseen hiileen kusemisen aika.

Tapio Arola, kaupunginvaltuutettu, Keskusta

Kommentoi kirjoitusta.

SAK, työttömyys ja rekkamiehen pastillit

Torstai 17.3.2016 klo 8:19 - Tapio Arola

Kelan tietojen mukaan Lappeenrannassa työttömyyden kustannukset maksoivat suoraan yhteiskunnalle viime vuonna 77,4 miljoonaa euroa. Luvussa on mukana ansiopäiväraha, ansioturvan koulutustuet, ansioturvan vuorottelukorvaus, peruspäivärahat ja työmarkkinatuet. Luvussa ei ole mukana työttömyydestä aiheutuvien ongelmien kulut kansantaloudelle. Jos lukua suhteuttaa koko Lappeenrannan kaupungin perusopetus maksoi kaupungille 50,8 miljoonaa vuonna 2014.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi 6.3., että kilpailukykysopimuksen voittajia olisivat ne työttömät, jotka saisivat paketin ansiosta töitä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan heitä olisi noin 35 000.

Minä en voi muuta kuin ihmetellä kuinka vaikeaa työttömien huomioiminen on maan ammattiyhdistysliikkeelle ja eritoten SAK:lle. Kesti pitkät 10 ja puoli kuukautta ja viisi neuvottelukierrosta kunnes osa SAK:ssa porukasta ymmärsi mikä tässä asiassa on pihvi.

Osa ei ymmärrä vieläkään. Suomen Kuvalehden Matti Simula luonnehti AKT:n panosta neuvotteluissa 29.1. seuraavasti: ”Kuljetusliitto AKT:n pomo Marko Piirainen (sd) ei piittaa työläisten keskinäisestä solidaarisuudesta. Hän tarjoaa muiden liittojen duunareille leivän sijasta rekkamiehen pastillia” Googlettamalla minulle selvisi mikä on rekkamiehen pastilli.

Toinen vaihtoehto on, että SAK:ssa ymmärrettiin, mutta osattiin näytellä jähmeyttä, kankeutta ja hitautta hyvin. Työmarkkinajärjestöille jähmeyden, kankeuden ja hitauden luonnerooli tuntuu istuvan miltei yhtä hyvin kuin Harrison Fordille huolestuneen perheen isän rooli. 

Viimeisessä loppukohtauksessa viime perjantaina olikin jo käydä hassusti. Kättely meni väärällä tyylillä. Piti kätellä, mutta lyötiinkin nyrkit yhteen ja tuo oli jo osalle liikaa. Tervehdys oli vesittää miltei vuoden kestäneen prosessin! En tiennyt itkeä vai nauraa. Ei ole mikään ihme, että Tuomas Kyrön Mielensä pahoittajat myyvät niin hyvin, sillä kirjat kertovat tarinoita meistä suomalaisista.

Tapio Arola, kaupunginvaltuutettu (Kesk.)

Kommentoi kirjoitusta.

Ay-liike ei piittaa työttömästä

Maanantai 1.2.2016 klo 9:11 - Tapio Arola

Maassa 350 000 työtöntä, mutta minusta vaikuttaa vahvasti siltä, ettei ammattiyhdistysliikkeen johto ole kiinnostunut heistä. Kaikki vastuu työttömyydestä on työnnetty akselille valtio-kunnat-työnantajat.

Suomen vaikea talous- ja työllisyystilannetta selittää aivan vääränlainen ja väärin ajoitettu politiikka. Vuonna 2007 ammattiliitot vaativat tuntuvia palkankorotuksia  vedoten talouskasvuun. Kuitenkin vuonna 2008 maailmantalous romahti ja työn yksikkökustannukset ja talouden kasvuluvut alkoivat kulkea voimakkaasti eri suuntiin. Tästä kehityskulusta puhui myös presidentti Sauli Niinistö uudenvuoden puheessaan. Vuonna 2008 alkanutta vinoutunutta kehitystä on pystytty hillitsemään, mutta Suomen talous ei ole kääntynyt vieläkään nousuun.

Eritoten Suomen ammattiyhdistysliikettä on vaivannut kyvyttömyys toimia vastuullisesti muuttuneessa toimintaympäristössä. Posti on hyvä esimerkki kyvyttömyydestä. Johto yritti tervehdyttää toimintaa pienillä irtisanomisilla ja vuokratyövoimalla, mutta se torjuttiin jopa tukilakoilla uhaten. Nyt yt-neuvottelut alkavat ja 860 työntekijää uhkaa irtisanominen. Vastaavasti Lappeenrannan teknillisen yliopiston johto esitti 10 prosentin palkka-alea, mutta liitot eivät suostuneet ja 150 irtisanotaan.

Mielestäni ammattiyhdistysliikkeen tulisi nähdä vastuunsa Suomen  tilanteessa. Ei voi olla niin, että koko liike toimii vain yhteen suuntaan. Jos googlettelee sanat ” ei käy sanoo puheenjohtaja ” tulee hakutuloksena lähinnä vain ammattiyhdistysliikkeitä koskevia artikkeleita.

Entä mikä on median vastuu? Onko ammattiyhdistyksen ja opposition ” Ei käy ” aina suuri ja mullistava uutinen? Ammattiyhdistysliike heikentää peräpeileihin tuijottamalla suomalaista työllisyystilannetta. Aika helppoon ja halpaan mennään monessa politiikan toimituksissa. Lehdistön vapaus ja riippumattomuus ovat arvoina ehdottomasti puolustamisen arvoisia, mutta kansakunnan edun unohtaminen ei silti saisi olla hyve.

Onko osalle väkeä puolueen etu aina maan etua tärkeämpi? Miksi Lipposen hallitusten leikkauksia ei aikoinaan vastustettu lakkouhkauksin? Tuolloin ammattiliitot olivat jopa tukemassa leikkauksia. Lipponen itse sai suuren johtajan maineen ja hänen ”nahkurin orsista” tuli käsite. Vaikuttaa siltä, että Suomen työelämää on vaikea uudistaa ilman, että kaikki Sdp:n lakkokenraalit ovat mukana hallituksessa.

Tapio Arola kaupunginvaltuutettu (kesk) Lappeenranta

Kirjoitus ollut Lappeenrannan Uutisissa 31.1.2016

3 kommenttia . Avainsanat: Työttömien määrä laskuun

Työttömien määrän kasvu on pysäytettävä

Maanantai 11.1.2016 klo 11:09 - Tapio Arola

Työttömien määrä maassamme on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla ja tästä johtuvat kustannukset niin kunnille kuin valtiolle ovat kohta hallitsemattomat. Olen aikaisemminkin kirjoituksissani tuonut esille, mikä on syynä, kun tarjotut työt eivät kiinnosta.

Erään tutkimuksen mukaan maassamme on ns. piilotyöpaikkoja n 350 000 eli sama määrä kuin työttömiä työnhakijoita. Mikä on, ettei tarjottu työ kelpaa? Pidetäänkö liian tiukasti kiinni siitä, että työ on ehdottomasi koulutusta ja siihen liittyvää palkkausta vastaava? Eikö tässäkään todella voida joustaa?

 Lauri Ihalainen ministerinä ollessaan teki mielestäni hyvän esityksen yrittäjille: lomautetaan mieluimmin kuin irtisanotaan. Olen ollut syksyllä yhteydessä Ihalaiseen ja kysynyt onko mielipide edelleen sama. En ole saanut vastausta. Onko tässäkin taustalla poliittinen raadollisuus? Ei anneta toisille vinkkejä, hoitakoon itse, arvostellaan ja moititaan heidän tekemiä ratkaisuja.

Toinen esimerkki Antti Rinne SDP:n puheenjohtaja esitti 31.3.2015 iltalehden haastattelussa sanktioiden ottamista käyttöön, jos tarjottua työtä ei oteta vastaan. Laitoin myös hänelle kysymyksen syksyllä, onko hän edelleen samalla kannalla. Ei vastausta. Onko pohjimmainen syy tässä sama kuin edellä?

 Jos lomautus otetaan käyttöön vaikka pitemmäksikin aikaa, turvaisi se kuitenkin työntekijälle työsuhteen ja samalla antaisi turvallisuuden tunteen. Miksi edellä mainitut ”vanhat” ay- johtajat eivät nyt oppositiossa ollessaan ole tätä tukemassa? Ihmetyttää todella suuresti, onko syynä huoli omien kassojen kuihtuminen vai mikä.

Antti Rinteen vaitiolon ymmärrän, onhan hän äänekkäästi vastustamassa kaikkia hallituksen säästötoimia pakottamiseen vedoten. Rinteen esitys on kuitenkin niin hyvä, että se kannattaa ehdottomasti ottaa käyttöön varsinkin nyt kun monessa kunnassa otetaan käyttöön ns kuntalisä. Sillä halutaan tukea yritystä joka palkkaa pitkään työttömänä olleen. Jos tarjottu työ ei kiinnosta, vähennetään työttömän saamaa tukea.

Onko tämä sitä kuuluisaa pakottamista? Mielestäni on, mutta samalla ainakin yritetään estää työttömän syrjäytyminen kokonaan työmarkkinoilta.  

Tapio Arola Kaupunginvaltuuston 2 vpj (kesk) Lappeenranta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Työttömien määrä laskuun

Miksei järjestetä työtä

Perjantai 2.10.2015 klo 19:02 - Tapio Arola

Miksei järjestetä työtä, vaikka se olisi kannattavaa?

Seija Takala 2.10 Etelä-Saimaassa esittämä kysymys on mielestäni siinä määrin aiheellinen, että käytän sitä kirjoitukseni otsikkona. Olen kysynyt työnteon perään Takalan tavoin aiemmin ja kysyn edelleen, miksi ei?

Olen samaa mieltä Takalan kanssa siitä, että tekemätöntä työtä riittää todella paljon. Kirjoitin samasta aiheesta kuluvan vuoden huhtikuussa mielipidekirjoituksen ja listasin tuolloin käytännön esimerkkinä vanhustenhuollon työtehtävät, jotka eivät vaadi erityisosaamista. Ikäihmisten kanssa ulkoilu ja seurustelu eivät vaadi muuta kuin hyvää mieltä ja läsnäoloa. Muina esimerkkeinä käytin tuolloin maalarin töitä kaupungin omistamissa kiinteistöissä ja metsurin töitä kaupungin omistamissa metsäkiinteistöissä. Lisäksi yhtenä esimerkkinä käytin Tampereen kaupunkia, missä työttömät on laitettu keväisin siivoamaan kaupunkia.

Nyt tulisi kartoittaa lappeenrantalaisten pitkäaikaistyöttömien tilanne ja heidän ammatilliset osaamisalat. Seuraavaksi tulisi kartoittaa missä kaikkialla kaupungissa on tekemätöntä työtä. Kolmanneksi Lappeenrannassa olisi syytä katsoa mitä muualla tehdään.

Joensuun kaupunki teki tällä viikolla päätöksen Joensuu-lisästä. Joensuussa työnantaja voi nyt hakea kaupungilta Joensuu-lisää sellaisen joensuulaisen henkilön työllistämiseen, josta kaupunki maksaa työmarkkinatuen kuntaosuutta. Käytännössä työnantaja voi etsiä kriteerit täyttävän työmaan henkilön itse tai pyytää kaupungin asiantuntijan esittelemään sopivia henkilöitä.

Joensuu-lisää myönnetään maksimissaan 350 euroa kuukaudessa yhtä työntekijää kohden enintään kuuden (6) kuukauden ajan. Päätöksen taustalla on nykytila. Joensuun kaupunki maksaa työmarkkinatuen kuntaosuutta kuukausittain 1700 henkilöstä, keskimäärin 400,45 euroa kuukaudessa henkilöä kohden.

Lappeenrannan kaupungin työttömyysprosentti on 14,4. Nyt tarvitaan tekoja. Keskustelen nopeasti viranhaltioiden kanssa Joensuu-lisästä. Mikäli ei ala tapahtua, teen valtuutetun aloitteen, mikä nojaa Joensuu-lisän malliin.

Tapio Arola kaupunginvaltuutettu ( kesk )

 

Kommentoi kirjoitusta.

Joukkoliikenteen haasteet haja-alueella!

Perjantai 14.8.2015 klo 16:54 - Tapio Arola

Joukkoliikennelain muutoksen takia kunnat eivät voi enää maksaa lippusubventiota liikennöitsijöille. Linja-autoliikenne on pelkästään markkinaehtoista tai viranomaisen järjestämää. Kunnat voivat harkintansa mukaan osallistua toimivaltaisen viranomaisen järjestämän liikenteen tukemiseen.

Joukkoliikennelaki ja EU:n palvelusopimusasetus tulivat voimaan vuoden 2009 lopussa. Joukkoliikennelaissa otettiin käyttöön kymmenen vuoden pituinen siirtymäaika, jonka kuluessa siirrytään vaiheittain uuden lain mukaisiin liikenteen järjestämistapoihin.

Vanhan henkilöliikennelain mukaiset linjaliikenneluvat muutettiin ns. siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi ja ne umpeutuvat asteittain vuosien 2014 ja 2019 välillä. EU:n palvelusopimusasetuksessa määritellään, miten julkinen valta voi joukkoliikennepalveluiden määrän ja laadun turvaamiseksi puuttua markkinoihin.

Joukkoliikennelain mukaan toimivaltaiset viranomaiset vastaavat joukkoliikenteen järjestämisestä. Toimivaltaisia viranomaisia ovat yhdeksän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskukset) sekä 26 kunnallista viranomaista. Lappeenrannan kaupunki on joukkoliikennelain kunnallinen viranomainen.

Lappeenranta on kaupunki ja maakuntakeskus. Lappeenranta on myös maantieteellisesti erittäin suuri kunta, jossa on paljon maaseutumaista asutusta. Joukkoliikenne tulee nähdä kokonaisuutena ja tuohon kokonaisuuteen kuuluu maaseutumaisuus sekä pitkät välimatkat.

Toimiva ja tehokas joukkoliikenne on kaikkien lappeenrantalaisten yhteinen etu. Tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän ja yhdisteltyjen kuljetusten aikaansaamiseksi tarvitaan nyt entistä enemmän alueellista suunnittelua ja yhteensovittamista seudullisesti sekä kuntien sisällä että eri hallintokuntien välillä.

Luottamushenkilönä toivon, että Lappeenrannan joukkoliikennettä tarkasteltaisiin muuttuneessa tilanteessa kokonaisuutena ja pohdittaisiin mahdollisuuksia hyödyntää liikennetyyppejä (lähiliikenne, paikallisliikenne, koulukuljetukset, linjataksi) ristiin.

Lappeenrannan joukkoliikenteen suunnittelussa vastuu on kaupungilla ja sieltä puolelta pitäisi löytyä myös resurssit suunnitteluun. Asukkaiden on käytettävä aktiivisesti rakennettuja kuljetusreittejä. Tyhjillä autoilla ei kannata liikennöidä.

 Tapio Arola, kaupunginvaltuutettu (kesk.)

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »