Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:66120 kpl

Tapio kirjoitaa

"Niin on kuin mitä miesten vessan seinässä lukee"

Perjantai 29.9.2017 klo 16:19 - Tapio Arola

Olen miettinyt onko oikeasti sanonnassa ”Niin on kuin miltä näyttää” enää mitään tolkkua? Onko asiat miltä ne näyttävät ja miltä ne sitten näyttävät? Minulla on vielä hyvin muistissa lähes kymmenen vuotta kestänyt aika kun saimme seurata uutisia yt-neuvottelujen alkamisesta, päättymisestä ja irtisanomisista. Samaan aikaan saimme myös seurata toimintakyvyttömien hallitusten haluttomuutta tarttua tekemättömiin töihin.
Nyt Sipilän hallitus on tarttunut tekemättömiin töihin ja tulosta on syntynyt. Näyttää vahvasti siltä, että kymmenen vuoden taloudellisen konttauksen jälkeen Suomen suunta on muuttunut. Suomen talous kasvaa, työttömyys vähenee ja julkisen talouden tilanne on alkanut parantua.

Eero Heinäluoma vieraili tällä viikolla Lappeenrannassa. Heinäluoman viesti oli se, että parantunut taloustilanne ei johdu hallituksen toimista. Minä en osta Heinäluoman näkemystä. Toisaalta huomionarvoista toki on se, että edes Eero Heinäluoma ei pysty syyttämään Suomen hallitusta siitä, että se olisi ollut Suomen talouskasvun tulppana.

Välillä olen miettinyt tätä aikaa myös merkityksenantojen näkökulmasta.  Vaikuttaa siltä, että sanonnan ”Niin on kuin miltä näyttää” piiriin kuuluu kaikki iltapäivälehdet, klikkausjournalismi ja kuulupa siihen vielä Etelä-Saimaan tekstiviestipalstakin. Yön tummina hetkinä olen pohtinut, että pitäisikö koko sanonta pistää uusiksi ja päivittää aikaan sopivaksi: ”Niin on kuin mitä huoltamon miesten vessan seinässä lukee.”
Vielä hetki sitten tällä maalla ei ollut johtajaa eikä oikein suuntaakaan. Poliittista keskustelua seuratessa tulee välillä mieleen nettihitiksi nousseen metsäkonekuljettajan toteamus työmaasta: ”Täällä mikään ei mene kohtuudella!” Tuo pätkä löytyy Youtubesta hakusanalla: ”metsäkoneenkuljettaja”. En sano, ettei Sipilää ja hänen johtamaa hallitusta saisi arvostella, kyllä saa ja tarpeen tullen pitääkin, mutta soisin keskusteluun ripauksen tolkkua, hyppysellisen kohtuutta ja jatkuvan kyvyn hahmottaa iso kuva.
Tapio Arola, kaupunginvaltuutettu (Kesk.)

1 kommentti .

Lyhyt matka Brasiliaan

Keskiviikko 29.3.2017 klo 18:29 - Tapio Arola

LAPPEELTA ON KUNTAVAALEISSA LYHYT MATKA BRASILIAAN

GLOBALlSAATIO vaikuttaa niin, että maailma on kaiken aikaa pienenemään päin. Tällä tahdon sanoa sitä, että maailmalla tapahtuvat asiat vaikuttavat entistä nopeammin ja aiempaan suuremmin myös meidän elämään. Aina näin ei ole ollut ja kaikessa näin ei tarvitse olla vieläkään.

Esimerkkinä globalisaatiosta käy hyvin Brasilian Iihakohu. Kohun myötä on paljastunut, että mädäntynyttä lihaa on tuotu myös Suomeen.

Mädän ruuan lisäksi maailmalla puhutaan myös muuntogeeneistä, antibiooteille vastustuskyvyn omaavista bakteerikannoista tai maailman valtamerien kaloista jotka sisältävät kasvavissa määrin myös muovihiukkasia.

Tätä vasten on perin outoa, että Sipilän "navettapaketeista" puhutaan samaan aikaan halveksivaan sävyyn. Suomessa meidän tulisi viimeistään nyt ymmärtää, että kotimainen ruoka on maailman laadukkainta ja turvallisinta. Maapallon väkimäärän edelleen kasvaessa kotimaisesta ruuantuotannosta ja elintarviketeollisuudesta on pidettävä huolta. Tuo jos mikä on tulevaisuuden ala.

Lappeenrannan kuntavaaleissa Brasilian uutiset tarkoittavat sitä, että vielä ponnekkaammin meidän tulee rummuttaa lähiruuan ja kotimaisen ruuantuottajien puolesta. Toivon, että nyt kuntavaalikentillä käyviltä ehdokkailta kysytään missä maassa kasvatettua ja tehtyä ruokaa lapsille ja ikäihmisille tarjoillaan jatkossa.

 Tapio Arola (kesk)

Julkaistu Vartissa 26.3.2017

 

Kommentoi kirjoitusta.

Yhteistyön puute johtaa taantumaan

Keskiviikko 14.12.2016 klo 19:47 - Tapio Arola

Janne Koiviston haastattelu Lappeenrannan Uutisiin.
AVAUS Valtuuston varapuheenjohtaja Tapio Arola syyttää Imatraa ja Lappeenrantaa yhteistyön puutteesta.
Lappeenrannan kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Tapio Arola (kesk.) syyttää Imatraa ja Lappeenrantaa yhteistyön puutteesta.
Arolan mielestä kaupungit ovat toteuttaneet tai toteuttamassa yksinään hankkeita, jotka ovat väkimäärään nähden liian suuria.
Ylisuuret hankkeet kaatuvat lopulta veronmaksajien syliin. Kuntalaiset maksavat hankkeet verojen ja maksujen muodossa.
– Verot ja erilaiset piiloverot ovat jo tapissa. Ne syövät kuluttajien ostovoimaa. Yhteistyön puute ajaa tämän maakunnan taantumaan, Arola sanoo.
 
Yhteistyön puutteesta on Arolan mukaan kolme tuoretta esimerkkiä.
Arolan mielestä oli surkuhupaista, että Imatra ja Lappeenranta rakensivat samaan aikaan molempiin kaupunkeihin uudet teatterit.
– En missään tapauksessa vastusta kulttuuria, mutta jossa
mutta jossain vaiheessa pitää tunnustaa tosiasiat, että näin pienelle väkimäärälle ei voi rakentaa näin laajoja kulttuuripalveluja.
Arola huomauttaa, että Lappeenrannan kaupunki tukee yhtä teatterikävijää melkein 200 eurolla.
– Eihän tässä ole enää mitään järkeä. Kansa nousee kohta barrikadeille.
Uusia teattereita ei voi enää purkaa, mutta Arola pakottaisi teatterit tekemään yhteistyötä toistensa kanssa kustannusten pienentämiseksi.
 
Toiseksi esimerkiksi Arola nostaa Lappeenrannan jätevedenpuhdistamon.
Lappeenranta aikoo rakentaa uuden puhdistamon Hyväristönmäelle.
Arolan mielestä Lappeenrannan ja Imatran pitäisi rakentaa yhteinen puhdistamo.
– Meillä on Kukkuroinmäellä maakunnallinen jätekeskus. Kun se tehtiin, ajatus oli käsittääkseni se, että sinne keskitettäisiin kaikki jätehuollon palvelut.
Arola uskoo, että maakunnallinen puhdistamo säästäisi rahaa. Hän huomauttaa, että Lappeenrannan energia nosti juuri vesimaksua 10 prosentilla.
– Jos jokainen kunta rakentaa puhdistamon itse, siinä eivät enää 10 prosentin korotukset riitä.
 
Kolmas esimerkki on maakunta-areena.
– Imatran eräät luottamushenkilöt ovat jo ilmoittaneet, ettei Imatra osallistu kustannuksiin, mutta Lappeenranta ei voi olla yksin maksumiehenä. Myös SaiPa pitää saada mukaan.
Arolan mielestä Lappeenranta on keskuskaupunkina hallille luonteva paikka.
– Maakunnan pitää ottaa ohjat käsiin ja pakottaa kunnat yhteistyöhön. Hallin rakentamista ei saa jättää yhden kunnan kontolle.
Arola esittää, että Imatra ja Lappeenranta aloittavat keskustelut siitä, mitä Imatra saa vastineeksi, jos ja kun Lappeenranta saa areenan.
– Samassa yhteydessä kannattaa keskustella ihan reilusti kuntaliitoksestakin.
Päällekkäistä johtoporrasta on turha pitää yllä

Kommentoi kirjoitusta.

Paluu menneeseen ? silmät kiinni

Lauantai 22.10.2016 klo 9:54

Lähes kaikki kunnalliset päättäjät ja vaikuttajat ympäri Etelä-Karjalan puhuvat maakunnallisuudesta ja yhteistyöstä. Tämä aihe on jo huono vitsi ja klisee, koska puheista huolimatta jokaisella on oltava oma jätevesipuhdistamo tai useampia, oma teatteri, omat johtavat viranhaltijat, oma monitoimihalli jne…ja nämä kaikki vain muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Tämän vitsin voi myös havaita todeksi Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksessä rakentaa jätevedenpuhdistamonsa Hyväristönmäelle. Puhdistamon ajateltu tekninen toteutus viittaa suurimmaksi osaksi 1970-luvun loppupuolelle, eikä ratkaise myöskään kysymyksiä Joutsenon ja Nuijamaan puhdistamojen uusimisen, hinnan, tekniikan ja vesien purkupaikan suhteen. Jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Hyväristönmäelle pikemminkin rajaa enemmän tulevaisuuden mahdollisuuksia kuin avaa niitä lisää. Kaupunkirakenteen kehittämisen kannalta ratkaisu on erityisen ongelmallinen. Keskelle kasvavaa kaupunkia ollaan tekemässä uutta jätekeskusta.

Maakunnallisuudessa Imatra on paremmalla tiellä. Sen vuonna 1981 valmistunut puhdistamo ottaa oman kaupungin jätevesien lisäksi puhdistettavaksi vedet myös Lappeenrannan Korvenkylän ja Rauha-Tiurun-alueeelta sekä Ruokolahdelta ja Rautjärveltä. 

Etelä-Karjalan ylivoimaisesti paras yhteinen toteutus toistaiseksi on Kukkuroinmäellä sijaitseva sekä toimiva yhteinen jätehuoltoyhtiö. Yhtiö on jo nyt vahvalla tiellä kohti jätteetöntä tulevaisuutta, josta lähitulevaisuudessa rakentuva biokaasulaitos on yksi hieno esimerkki. Tänne tulisi keskittää myös alueemme jätevesien puhdistus ja hyödyntää tilaa ja tilannetta toteuttaa alueesta suuntaa näyttävä moderni kiertotalouskeskus.

Aivan maakuntamme naapurissa, on Mikkeli päätynyt kallioon louhittavaan puhdistamoon avolaitosvaihtoehdon sijaan. Sinne suunnitellaan nykytekniikkaa toteuttavaa membraanibioreaktorilaitosta, mikä sopisi myös meille ja antaisi samalla oivan lähtökohdan kohti jätevesiongelman lopullista poistamista. Myös ns. purkuveden ongelma poistuisi, sillä meillä olisi vaihtoehtoina kanava, kanavan lisävesiyhteys Rakkolanjokeen ja Saimaa, ellemme sitten keksi muuta käyttöä puhtaalle vedelle esim. keinopohjaveden raaka-aineeksi.

Kansainvälinen ja innovatiivinen yliopistokaupunki Lappeenranta teki päätöksen, mikä ei tue riittävän laaja-alaista kehitystä ja ratkaisua jätevesiongelmaan. Päätös, jonka piti olla askel kohti tulevaa, kääntyikin kymmeniä vuosia taaksepäin ottavaksi loikaksi.

Suuremmilla kustannuksilla pelottelu oli asian käsittelyn yhteydessä tarkoitushakuista, sillä jo Hyväristönmäen hankkeen suunnittelussa olemme heiluneet Lappeenrannan Energiaverkon palkkaaman konsultin mukana 40 – 70 miljoonan välillä.                                          Kukkuroinmäki-vaihtoehdossa tuli tarkat kustannukset heti, joilla osoitettiin sen olevan kalliimpi vaihtoehto ja sitä kauhisteltiin. Tuo kalleus mahtuisi aivan hyvin konsultin väljään hintahaarukkaan, missä heilumme tälläkin hetkellä.

Huono maakuntavitsikin kannattaa muuttaa hyväksi jutuksi, jotta ei tarvitsisi hymyillä hampaat irvessä.

Tapio Arola    Juha Turkia

Kommentoi kirjoitusta.

Ladun hiekoitus!

Torstai 29.9.2016 klo 9:47

Keskustan viesti äänestäjille vuonna 2015 oli ytimekkäästi: On päätösten teon aika – laitetaan Suomi kuntoon! Eduskuntavaalien tulos osoitti, että merkittävä osa suomalaisista tuki Keskustan linjaa.

 Pääministeri Juha Sipilä valitsi rinnalleen puolueet, jotka olivat valmiita tekemään päätöksiä. Hallitus laati ohjelman päästääkseen luvattuun tavoitteeseen. Käytännössä jokaisen yksittäisen korjausliikkeen aikaansaaminen on osoittautunut raskassoutuiseksi. On paradoksaalista, että suomalaiset ovat valmiita muutoksiin, mutta yhteiskuntamme rakenteet edunvalvontakoneistoineen ei niinkään.

 Oppositio on ammattiyhdistysliikkeen myötävaikutuksella pyrkinyt hiekoittamaan hallituksen latua parhaansa mukaan. Hallitus on silti edennyt tasatyönnöllä ja hiekan ansiosta ylämäissä on riittänyt pito. Pellervon taloustutkimus (PTT) uutisoi talousennusteessaan 22.9: ”Suomen talous on vihdoin saamassa kasvusta kiinni. Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,2 ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Tänä vuonna rakentaminen ja kulutus ovat kääntäneet talouden nousu-uralle.”

PTT kertoi myös, että työmarkkinoilla tarvitaan yhä suuria rakenteellisia uudistuksia. PTT:n mukaan työllisyystavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan joustavammat työmarkkinat, esimerkiksi lisäämällä paikallista sopimista. Suuri parannus työllisyydessä saataisiin aikaan PTT:n mukaan tukemalla ryhmiä, jotka ovat keskimääräistä harvemmin työllisiä. Esimerkkinä raportissa mainittiin maahanmuuttajat ja nuoret.

Hallituksen työ on kesken, mutta myönteisiä signaaleja näkyy jo. Mielestäni vuoden 2017 kuntavaalit ovat nyt tavallista merkityksellisemmät. Vaalit ovat ensimmäinen väliaikapiste hallituksen taipaleella. Entisajan Salpausselänkisojen tapaan tuolloin on hyvä seisahtua hetkeksi, hörpätä vähän mustikkakeittoa ja katsoa mitä näkyy. Mikäli hallituspuolueille tulee menestystä, on se selvä merkki siitä, että hallitus on muutoksineen oikealla ladulla. 

Tapio Arola, Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu (Keskusta)

2 kommenttia .

Sopimusyhteiskuntaa tulee ketteröittää

Tiistai 14.6.2016 klo 10:26 - Tapio Arola

Suomen pääministeri Juha Sipilä luonnehti saavutettua kilpailukykysopimusta seuraavasti: ”Taito sopia yhdessä on ollut ja on edelleen koko suomalaisen yhteiskunnan perusta ja menestymisemme edellytys.”

Yhteiskuntasopimus tai nyttemmin kilpailukykysopimus on yksi Sipilän hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista. Sipilän hallitus jätti työmarkkinajärjestöille elokuussa 2015 esityksen yhteiskuntasopimuksen solmimisesta.  Nyt kesäkuussa 2016 tuli valmista.

On hienoa, että vastakkainasettelu muuttui neuvottelujen myötä yhteisten asioiden hoidoksi. Neuvottelujen aikana sekä neuvottelut että allekirjoittanut kerkesivät käydä metsässä monta kertaa. Onnistumisen hetkellä on syytä nähdä metsä puilta. Aikaa kului soutaessa ja huovatessa luvattoman paljon. Se mitä nyt kilpailukyvyn eteen saatiin aikaan vain kaventaa takamatkaamme kilpailijamaihin verrattuna.

Saksasta on muodostunut selkeä euroalueen veturi. 2000-luvulla Saksan keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet monivuotisiin sopimuksiin. Vakaus ja palkkamaltti ovat johtaneet viennin kasvuun ja korkeaa työllisyyteen Saksassa. Näillä opein Saksa on pitänyt kilpailukykyään vuosien ajan Suomea ja muitakin euromaita parenpana. Saksa on rohmunnut markkinoita muilta vientiin tähtääviltä mailta.

Sdp:n Antti Rinne luonnehti eduskuntavaalien alla 7.4.2015 Helsingin Sanomille, että Sdp:n mielestä pk-yritykset tarvitsevat vientiinsä lisää markkinointikoulutusta. Rinne kertoi kuulleensa, että pk-yritykset kaipaavat lisää markkinointitukea. Rinne muotoili asian näin: ”Me tarvitsemme apua näille yrityksille, jotta ne tietävät, millaisille markkinoille ne ovat menossa.” Voi tuokin pitää paikkaansa, mutta tarina ei kerro kertoiko pk-yrittäjät mitään kustannuskilpailukyvystä Antille.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen totesi 4.6.2016 Iltalehdessä seuraavasti: ”Jotta Suomeen saadaan riittävästi uusia työpaikkoja, työelämän sääntelyä pitää vähentää olennaisesti työlainsäädäntöä muuttamalla ja sääntelyn joustavuutta merkittävästi lisäämällä. Työpaikoilla tiedetään, miten yritykset voivat menestyä. Sinne pitää antaa sopimisen vapaus ja mahdollisuus.”

Meillä on Etelä- Karjalan alueella yrityksiä jotka ovat ymmärtäneen paikallisen sopimisen vahvuuden jo vuosia sitten, tilastojen mukaan ovat myös menestyneet erinomaisen hyvin. Eikö nyt neuvoteltu sopimus kannata ottaa vastaan laajasti rakentavin ei repivin ajatuksin.

Kommentoi kirjoitusta.

Antti Rinne soutaa ja huopaa

Perjantai 6.5.2016 klo 9:13 - Tapio Arola

Alexander Stubbin hallitusohjelmaan kirjattiin 19.kesäkuuta 2014, että valtion, kuntasektorin ja yksityisen sektorin omistaman rakennuttajayhtiön perustamisen tarve ja edellytykset selvitetään. Asiaa pidettiin tärkeänä ja eritoten asiaan paneutui silloinen valtiovarainministeri Antti Rinne.

Tuolloin Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne tuumi: ” Erilaisiin vaihtoehtoihin ja ideoihin rahastoista tai yhtiöistä koskien esimerkiksi infrarakentamisesta  tai kuntien kiinteistöhallintaa tulee suhtautua avoimesti, valtiovarainministeri Antti Rinne linjasi Verkkouutisille 22.1.2015.”

Rinteen innostuminen pistettiin merkille myös laajemmin mediassa. Etelä-Saimaassa päätoimittaja Pekka Lakka totesi Rinteen avauksesta 17.8.2014: ” Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) ajaa vahvasti Valtion Remontti Oy:n perustamista.” Rinteen malli ei ole yllättävä, ja vastaavia pohdintoja on ollut aiemminkin. Esimerkiksi keskustalaisen pääministeri Matti Vanhasen johdolla selvitettiin Suomen Infra Oy:n perustamista. Silloin ajatus valtion budjetin ulkopuolelle toimivasta tie- ja liikennerahastosta hyllytettiin.”

Voimallisen ns. poltetun maan vapaapalokuntalaisstrategiaan oppositiossa ottaneen Rinteen mielestä tämäkin tulipalo on nyt väärin sammutettu. Rinne paheksui hallituksen avausta miettiä rahoituksen uusia malleja valtion infrainvestointeihin Sdp:n puoluevaltuuston kokouksessa (16.4-17.4.2016)  Rinteen lausunto on kiistatta täydellinen poliittinen takinkääntö. Tammikuussa 2015, vain reilu vuosi sitten, ääni Rinteen kellossa oli toinen.” (Toimittaja Mika Koskinen Ilta-Sanomissa 20.4.2016)

Täten pyydän Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen Lappeenrantaan katiskalle. Ennen vesille lähtöä rannassa käydään kyllä ensin seikkaperäisesti soutaminen ja huopaaminen termeinä läpi, sillä yhtä aikaa soutamalla ja huopaamalla ei edes kevyt soutuvene etene myötätuuleen, puhumattakaan raskaassa valtiosta vastatuulessa. Samalla voisimme keskustella myös siitä, miksi Sdp vastustaa kaikkia hallituksen tekemiä aloitteita Suomen uudistamiseksi.

Tapio Arola kaupunginvaltuutettu ( kesk)

Kommentoi kirjoitusta.

Kannustavasta verotuksesta

Maanantai 18.4.2016 klo 11:48 - Tapio Arola

Suomessa tarvitaan uusia konkreettisia toimenpiteitä ja keinoja yritystoiminnan ja erityisesti työpaikkojen luomiseksi. Sipilän hallituksen kilpailukykysopimuksen lisäksi verotus on yksi keskeinen instrumentti, millä voidaan vaikuttaa työpaikkojen syntyyn.

Kävin miettimään verotusta. Parhaimmillaan verotus koetaan oikeudenmukaiseksi ja se on taloudelliseen kasvuun sekä työllisyyteen kannustava. Huonoimmillaan verotus koetaan vastaavasti epäoikeudenmukaiseksi, mikä heikentää talouden kasvun oraita ja passivoi sekä työnantamisesta että työn tekemistä.

Monella yrityksellä on suuria summia kiinni varastossa. Onko kansantaloudellisesti järkevää verottaa yritykseen tulorahoituksella maksettua materiaalivarastoa tai muuta kiinteää tuotantoon liittyvää aineellista tavaraa?

Investointien kautta Suomeen syntyy uutta työtä. Miten verotuksen avulla voidaan tukea yrityksen kehittämistä, kasvua, investointien rahoittamista ja ennen muuta työllistämistä? Yksi ratkaisu on se, että yrityksillä olisi mahdollisuus siirtää osa tuloksesta verotuksen sijaan rahastoon. Ruotsissa vastaava varaus on käytössä ja yrityksien on käytettävä se kuuden vuoden kuluessa.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä kansantaloutemme tarvitsee lisää edellytyksiä talouden käänteelle ja yritysten investointivaraus on toteutettava. Matti Vanhanen kiteytti asiaa 12.4 Keskustan eduskuntaryhmän ulostulossa seuraavasti:

- Kaikki mahdollinen on tehtävä sen puolesta, että investoinnit saadaan Suomessa vihdoin liikkeelle. Pidän välttämättömänä, että hallitus valmistelee verouudistusta, jossa yrityksen verotettavasta tulosta voidaan tehdä varaus investointien lisäämiseksi.

Varmasti jotain korjattavaa Paavo Arhinmäki, Antti Rinne ja Ville Niinistö asiasta löytävät, mutta olen silläkin uhalla Vanhasen kanssa samaa mieltä. Katsoin Yleltä puheenjohtajien väittelyn. Suomen kansantalous on vakavan paikan edessä. Vaikeassa tilanteessa odottaisin johtavilta politiikoilta hieman enemmän realistisuutta ja yksituumaisuutta. Minun mielestä nyt ei ole ideologisien tuulenhuudon ja yhteiseen hiileen kusemisen aika.

Tapio Arola, kaupunginvaltuutettu, Keskusta

Kommentoi kirjoitusta.

SAK, työttömyys ja rekkamiehen pastillit

Torstai 17.3.2016 klo 8:19 - Tapio Arola

Kelan tietojen mukaan Lappeenrannassa työttömyyden kustannukset maksoivat suoraan yhteiskunnalle viime vuonna 77,4 miljoonaa euroa. Luvussa on mukana ansiopäiväraha, ansioturvan koulutustuet, ansioturvan vuorottelukorvaus, peruspäivärahat ja työmarkkinatuet. Luvussa ei ole mukana työttömyydestä aiheutuvien ongelmien kulut kansantaloudelle. Jos lukua suhteuttaa koko Lappeenrannan kaupungin perusopetus maksoi kaupungille 50,8 miljoonaa vuonna 2014.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi 6.3., että kilpailukykysopimuksen voittajia olisivat ne työttömät, jotka saisivat paketin ansiosta töitä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan heitä olisi noin 35 000.

Minä en voi muuta kuin ihmetellä kuinka vaikeaa työttömien huomioiminen on maan ammattiyhdistysliikkeelle ja eritoten SAK:lle. Kesti pitkät 10 ja puoli kuukautta ja viisi neuvottelukierrosta kunnes osa SAK:ssa porukasta ymmärsi mikä tässä asiassa on pihvi.

Osa ei ymmärrä vieläkään. Suomen Kuvalehden Matti Simula luonnehti AKT:n panosta neuvotteluissa 29.1. seuraavasti: ”Kuljetusliitto AKT:n pomo Marko Piirainen (sd) ei piittaa työläisten keskinäisestä solidaarisuudesta. Hän tarjoaa muiden liittojen duunareille leivän sijasta rekkamiehen pastillia” Googlettamalla minulle selvisi mikä on rekkamiehen pastilli.

Toinen vaihtoehto on, että SAK:ssa ymmärrettiin, mutta osattiin näytellä jähmeyttä, kankeutta ja hitautta hyvin. Työmarkkinajärjestöille jähmeyden, kankeuden ja hitauden luonnerooli tuntuu istuvan miltei yhtä hyvin kuin Harrison Fordille huolestuneen perheen isän rooli. 

Viimeisessä loppukohtauksessa viime perjantaina olikin jo käydä hassusti. Kättely meni väärällä tyylillä. Piti kätellä, mutta lyötiinkin nyrkit yhteen ja tuo oli jo osalle liikaa. Tervehdys oli vesittää miltei vuoden kestäneen prosessin! En tiennyt itkeä vai nauraa. Ei ole mikään ihme, että Tuomas Kyrön Mielensä pahoittajat myyvät niin hyvin, sillä kirjat kertovat tarinoita meistä suomalaisista.

Tapio Arola, kaupunginvaltuutettu (Kesk.)

Kommentoi kirjoitusta.

Ay-liike ei piittaa työttömästä

Maanantai 1.2.2016 klo 9:11 - Tapio Arola

Maassa 350 000 työtöntä, mutta minusta vaikuttaa vahvasti siltä, ettei ammattiyhdistysliikkeen johto ole kiinnostunut heistä. Kaikki vastuu työttömyydestä on työnnetty akselille valtio-kunnat-työnantajat.

Suomen vaikea talous- ja työllisyystilannetta selittää aivan vääränlainen ja väärin ajoitettu politiikka. Vuonna 2007 ammattiliitot vaativat tuntuvia palkankorotuksia  vedoten talouskasvuun. Kuitenkin vuonna 2008 maailmantalous romahti ja työn yksikkökustannukset ja talouden kasvuluvut alkoivat kulkea voimakkaasti eri suuntiin. Tästä kehityskulusta puhui myös presidentti Sauli Niinistö uudenvuoden puheessaan. Vuonna 2008 alkanutta vinoutunutta kehitystä on pystytty hillitsemään, mutta Suomen talous ei ole kääntynyt vieläkään nousuun.

Eritoten Suomen ammattiyhdistysliikettä on vaivannut kyvyttömyys toimia vastuullisesti muuttuneessa toimintaympäristössä. Posti on hyvä esimerkki kyvyttömyydestä. Johto yritti tervehdyttää toimintaa pienillä irtisanomisilla ja vuokratyövoimalla, mutta se torjuttiin jopa tukilakoilla uhaten. Nyt yt-neuvottelut alkavat ja 860 työntekijää uhkaa irtisanominen. Vastaavasti Lappeenrannan teknillisen yliopiston johto esitti 10 prosentin palkka-alea, mutta liitot eivät suostuneet ja 150 irtisanotaan.

Mielestäni ammattiyhdistysliikkeen tulisi nähdä vastuunsa Suomen  tilanteessa. Ei voi olla niin, että koko liike toimii vain yhteen suuntaan. Jos googlettelee sanat ” ei käy sanoo puheenjohtaja ” tulee hakutuloksena lähinnä vain ammattiyhdistysliikkeitä koskevia artikkeleita.

Entä mikä on median vastuu? Onko ammattiyhdistyksen ja opposition ” Ei käy ” aina suuri ja mullistava uutinen? Ammattiyhdistysliike heikentää peräpeileihin tuijottamalla suomalaista työllisyystilannetta. Aika helppoon ja halpaan mennään monessa politiikan toimituksissa. Lehdistön vapaus ja riippumattomuus ovat arvoina ehdottomasti puolustamisen arvoisia, mutta kansakunnan edun unohtaminen ei silti saisi olla hyve.

Onko osalle väkeä puolueen etu aina maan etua tärkeämpi? Miksi Lipposen hallitusten leikkauksia ei aikoinaan vastustettu lakkouhkauksin? Tuolloin ammattiliitot olivat jopa tukemassa leikkauksia. Lipponen itse sai suuren johtajan maineen ja hänen ”nahkurin orsista” tuli käsite. Vaikuttaa siltä, että Suomen työelämää on vaikea uudistaa ilman, että kaikki Sdp:n lakkokenraalit ovat mukana hallituksessa.

Tapio Arola kaupunginvaltuutettu (kesk) Lappeenranta

Kirjoitus ollut Lappeenrannan Uutisissa 31.1.2016

3 kommenttia . Avainsanat: Työttömien määrä laskuun

Työttömien määrän kasvu on pysäytettävä

Maanantai 11.1.2016 klo 11:09 - Tapio Arola

Työttömien määrä maassamme on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla ja tästä johtuvat kustannukset niin kunnille kuin valtiolle ovat kohta hallitsemattomat. Olen aikaisemminkin kirjoituksissani tuonut esille, mikä on syynä, kun tarjotut työt eivät kiinnosta.

Erään tutkimuksen mukaan maassamme on ns. piilotyöpaikkoja n 350 000 eli sama määrä kuin työttömiä työnhakijoita. Mikä on, ettei tarjottu työ kelpaa? Pidetäänkö liian tiukasti kiinni siitä, että työ on ehdottomasi koulutusta ja siihen liittyvää palkkausta vastaava? Eikö tässäkään todella voida joustaa?

 Lauri Ihalainen ministerinä ollessaan teki mielestäni hyvän esityksen yrittäjille: lomautetaan mieluimmin kuin irtisanotaan. Olen ollut syksyllä yhteydessä Ihalaiseen ja kysynyt onko mielipide edelleen sama. En ole saanut vastausta. Onko tässäkin taustalla poliittinen raadollisuus? Ei anneta toisille vinkkejä, hoitakoon itse, arvostellaan ja moititaan heidän tekemiä ratkaisuja.

Toinen esimerkki Antti Rinne SDP:n puheenjohtaja esitti 31.3.2015 iltalehden haastattelussa sanktioiden ottamista käyttöön, jos tarjottua työtä ei oteta vastaan. Laitoin myös hänelle kysymyksen syksyllä, onko hän edelleen samalla kannalla. Ei vastausta. Onko pohjimmainen syy tässä sama kuin edellä?

 Jos lomautus otetaan käyttöön vaikka pitemmäksikin aikaa, turvaisi se kuitenkin työntekijälle työsuhteen ja samalla antaisi turvallisuuden tunteen. Miksi edellä mainitut ”vanhat” ay- johtajat eivät nyt oppositiossa ollessaan ole tätä tukemassa? Ihmetyttää todella suuresti, onko syynä huoli omien kassojen kuihtuminen vai mikä.

Antti Rinteen vaitiolon ymmärrän, onhan hän äänekkäästi vastustamassa kaikkia hallituksen säästötoimia pakottamiseen vedoten. Rinteen esitys on kuitenkin niin hyvä, että se kannattaa ehdottomasti ottaa käyttöön varsinkin nyt kun monessa kunnassa otetaan käyttöön ns kuntalisä. Sillä halutaan tukea yritystä joka palkkaa pitkään työttömänä olleen. Jos tarjottu työ ei kiinnosta, vähennetään työttömän saamaa tukea.

Onko tämä sitä kuuluisaa pakottamista? Mielestäni on, mutta samalla ainakin yritetään estää työttömän syrjäytyminen kokonaan työmarkkinoilta.  

Tapio Arola Kaupunginvaltuuston 2 vpj (kesk) Lappeenranta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Työttömien määrä laskuun

Miksei järjestetä työtä

Perjantai 2.10.2015 klo 19:02 - Tapio Arola

Miksei järjestetä työtä, vaikka se olisi kannattavaa?

Seija Takala 2.10 Etelä-Saimaassa esittämä kysymys on mielestäni siinä määrin aiheellinen, että käytän sitä kirjoitukseni otsikkona. Olen kysynyt työnteon perään Takalan tavoin aiemmin ja kysyn edelleen, miksi ei?

Olen samaa mieltä Takalan kanssa siitä, että tekemätöntä työtä riittää todella paljon. Kirjoitin samasta aiheesta kuluvan vuoden huhtikuussa mielipidekirjoituksen ja listasin tuolloin käytännön esimerkkinä vanhustenhuollon työtehtävät, jotka eivät vaadi erityisosaamista. Ikäihmisten kanssa ulkoilu ja seurustelu eivät vaadi muuta kuin hyvää mieltä ja läsnäoloa. Muina esimerkkeinä käytin tuolloin maalarin töitä kaupungin omistamissa kiinteistöissä ja metsurin töitä kaupungin omistamissa metsäkiinteistöissä. Lisäksi yhtenä esimerkkinä käytin Tampereen kaupunkia, missä työttömät on laitettu keväisin siivoamaan kaupunkia.

Nyt tulisi kartoittaa lappeenrantalaisten pitkäaikaistyöttömien tilanne ja heidän ammatilliset osaamisalat. Seuraavaksi tulisi kartoittaa missä kaikkialla kaupungissa on tekemätöntä työtä. Kolmanneksi Lappeenrannassa olisi syytä katsoa mitä muualla tehdään.

Joensuun kaupunki teki tällä viikolla päätöksen Joensuu-lisästä. Joensuussa työnantaja voi nyt hakea kaupungilta Joensuu-lisää sellaisen joensuulaisen henkilön työllistämiseen, josta kaupunki maksaa työmarkkinatuen kuntaosuutta. Käytännössä työnantaja voi etsiä kriteerit täyttävän työmaan henkilön itse tai pyytää kaupungin asiantuntijan esittelemään sopivia henkilöitä.

Joensuu-lisää myönnetään maksimissaan 350 euroa kuukaudessa yhtä työntekijää kohden enintään kuuden (6) kuukauden ajan. Päätöksen taustalla on nykytila. Joensuun kaupunki maksaa työmarkkinatuen kuntaosuutta kuukausittain 1700 henkilöstä, keskimäärin 400,45 euroa kuukaudessa henkilöä kohden.

Lappeenrannan kaupungin työttömyysprosentti on 14,4. Nyt tarvitaan tekoja. Keskustelen nopeasti viranhaltioiden kanssa Joensuu-lisästä. Mikäli ei ala tapahtua, teen valtuutetun aloitteen, mikä nojaa Joensuu-lisän malliin.

Tapio Arola kaupunginvaltuutettu ( kesk )

 

Kommentoi kirjoitusta.

Joukkoliikenteen haasteet haja-alueella!

Perjantai 14.8.2015 klo 16:54 - Tapio Arola

Joukkoliikennelain muutoksen takia kunnat eivät voi enää maksaa lippusubventiota liikennöitsijöille. Linja-autoliikenne on pelkästään markkinaehtoista tai viranomaisen järjestämää. Kunnat voivat harkintansa mukaan osallistua toimivaltaisen viranomaisen järjestämän liikenteen tukemiseen.

Joukkoliikennelaki ja EU:n palvelusopimusasetus tulivat voimaan vuoden 2009 lopussa. Joukkoliikennelaissa otettiin käyttöön kymmenen vuoden pituinen siirtymäaika, jonka kuluessa siirrytään vaiheittain uuden lain mukaisiin liikenteen järjestämistapoihin.

Vanhan henkilöliikennelain mukaiset linjaliikenneluvat muutettiin ns. siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi ja ne umpeutuvat asteittain vuosien 2014 ja 2019 välillä. EU:n palvelusopimusasetuksessa määritellään, miten julkinen valta voi joukkoliikennepalveluiden määrän ja laadun turvaamiseksi puuttua markkinoihin.

Joukkoliikennelain mukaan toimivaltaiset viranomaiset vastaavat joukkoliikenteen järjestämisestä. Toimivaltaisia viranomaisia ovat yhdeksän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskukset) sekä 26 kunnallista viranomaista. Lappeenrannan kaupunki on joukkoliikennelain kunnallinen viranomainen.

Lappeenranta on kaupunki ja maakuntakeskus. Lappeenranta on myös maantieteellisesti erittäin suuri kunta, jossa on paljon maaseutumaista asutusta. Joukkoliikenne tulee nähdä kokonaisuutena ja tuohon kokonaisuuteen kuuluu maaseutumaisuus sekä pitkät välimatkat.

Toimiva ja tehokas joukkoliikenne on kaikkien lappeenrantalaisten yhteinen etu. Tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän ja yhdisteltyjen kuljetusten aikaansaamiseksi tarvitaan nyt entistä enemmän alueellista suunnittelua ja yhteensovittamista seudullisesti sekä kuntien sisällä että eri hallintokuntien välillä.

Luottamushenkilönä toivon, että Lappeenrannan joukkoliikennettä tarkasteltaisiin muuttuneessa tilanteessa kokonaisuutena ja pohdittaisiin mahdollisuuksia hyödyntää liikennetyyppejä (lähiliikenne, paikallisliikenne, koulukuljetukset, linjataksi) ristiin.

Lappeenrannan joukkoliikenteen suunnittelussa vastuu on kaupungilla ja sieltä puolelta pitäisi löytyä myös resurssit suunnitteluun. Asukkaiden on käytettävä aktiivisesti rakennettuja kuljetusreittejä. Tyhjillä autoilla ei kannata liikennöidä.

 Tapio Arola, kaupunginvaltuutettu (kesk.)

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Meinaa mennä vatuloinniksi

Tiistai 21.7.2015 klo 20:35 - Tapio Arola

Suomi on joutunut Euroopan talous- ja rahaliitto (EMU) jäsenmaana tiukkaan puristukseen pitääkseen jäsenvaltioiden lupauksen olla yhteisessä rintamassa taloudellisten vastuiden osalta. Suomen talouteen on viime vuodet kohdistunut juuri sellaisia häiriöitä, joita rahaliitosta päättäessä pelättiin. Tuolloinen pääministeri Paavo Lipponen vastasi huolestuneisiin puheenvuoroihin seuraavasti: ”Tämä on pimeää pelottelua”, ”te maalaatte mörön seinälle”. Jälkiviisaana voi katsella netissä videon tuosta keskustelusta ja pohtia kumpi oli enempi oikeassa Lipponen vai Aho. Video löytyy google-haulla ” Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö vievät Suomen euroon ilman kansanäänestystä 1998”

Kreikan tilanne on pysynyt koko kesän politiikan ja talouden ykkösaiheena. Jos edelleen haluaa tässä yhteydessä kaivella vanhoja, voi toki pohtia miksi Kreikka ylipäätään hyväksyttiin osaksi EMU:a vuonna 2001, vaikka sen velan määrä ylitti jo tuolloin reilusti pääsyvaatimuksena olleen 60 prosenttia bkt:sta. Jälkiviisaus ja vanhojen kaivelu eivät nyt auta. Suomen Eurooppa-politiikan linja on kriisien pitkittyessä tiukentunut ja mielestäni ministerimme ovat toimineet nyt tässä vaikeassa tilanteessa hyvin. Nyt täytyy toimia ajassa, yrittää katsoa tulevaan ja pyrkiä ajattelemaan Suomen etua.

Julkisuudessa käydyn keskustelun pohjalta voisi saada harhakuvan, että maamme vastaa yksin Kreikan veloista ja sen tulevaisuudesta. Eniten minua mietityttää tilanteessa se, että pyrkiikö maamme oppositio Kreikan tilannetta hyödyntäen työntämään sivuun jatkuvasti kasvavat maamme omat ongelmat? Mielestäni opposition toiminta osoittaa vain sen, ettei heillä ole omaa varteenotettavaa vaihtoehtoa kotimaan taloustilanteen ratkaisemiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Tilastokeskuksen hiljattain julkistamat työttömyysluvut huolestuttavat ilmeisesti ammattiyhdistysliikettä lukuun ottamatta muita työelämän asiantuntijoita Suomessa. Maassamme on massatyöttömyys. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 toukokuussa 324 000, mikä oli 28 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Yhteiskuntasopimuksesta käyty keskustelu varsinkin ammattiyhdistysjohtajien taholta on ollut melko surkuhupaisaa seurattavaa. Ammattiyhdistysjohtajat kertovat kilvan, ettei heille ole annettu riittäviä perusteita neuvottelujen aloittamiseksi ja, että hallitus etenee asiassa liian joutuisasti. Edellä mainittua keskustelua seuratessa tulee mieleen Kreikka ja sen pitkään jatkunut haluttomuus tehdä välttämättömiä päätöksiä. Suomessa on ehdottomasti vietävä päätökseen kaikki suunnitelmat taloutemme tasapainottamiseksi ja talouskasvun aikaansaamiseksi. Tämä vaatii sitä kuuluisaa johtajuutta jota hallituspuolueiden johtajilta näyttää nyt löytyvän.

Kun EMU:sta oli päätetty eduskunnassa vuonna 1998, kommentoi pääministeri Lipponen asiaa seuraavasti: ”Tästä pitää katsoa eteenpäin ja vahvistaa Suomen mahdollisuuksia selviytyä EMU oloissa. Se vaatii sitä, että me kehitämme työmarkkinajärjestelmäämme, luomme siihen joustavuutta.” Nyt olisi noiden Lipposen lupaamien joustojen aika. Jatkuva verojen ja maksujen korottaminen on loputtava. Nyt on aidosti puututtava hyvinä aikoina saavutettuihin etuisuuksiin. Joustoihin on osallistuttava kaikkien, niin poliitikkojen, yritysjohtajien kuin tavallisten työntekijöiden. Tauti on paha ja lääkkeiden on oltava sen mukaisia.

Tapio Arola, kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Kommentoi kirjoitusta.

Kohti parempia aikoja

Tiistai 2.6.2015 klo 10:16 - Tapio Arola

Suomi on saanut uuden hallituksen. Juha Sipilän 1. hallitus aloittaa työnsä haasteellisessa tilanteessa.

Vaalien jälkeen Sipilän ote johtajana on ollut silmiinpistävä, sitä ei varmasti kukaan kiellä. Kaikkien puolueiden huomioiminen neuvotteluissa, yritys yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi, johdonmukainen, päämäärätietoinen ote ja aikataulutus hallitusneuvotteluissa osoittavat, että tällä maalla on johtaja.

Sipilä on tuonut suomalaiseen poliittiseen toimintakulttuuriin uutta. Hallitus aloittaa työnsä Sipilän ideoimalla avokonttorimallilla. Ajatus kuvastaa hyvin tilannetta, tarvitsemme nyt vihdoin yhteen hiileen puhaltavaa tiimiä, emme eripuraista hallitusta ja oman puolueen tai ministeriön etuja valvovia ministereitä. Uskon myös, että monelle oli yllätys julkaistu ministerilista. Ennen eduskuntavaaleja mediassa käytettiin Sipilän johtajuutta kyseenalaistavia puheenvuoroja ja osa epäili, että Keskustan kokeneempi kaarti tosiasiallisesti tulee valituksi hallitukseen ja tekemään hallituksen askelmerkit.

Sipilän johdolla tehty hallitusohjelma on rakennettu taloudellisten linjausten osalta tarkasti. Hallitusohjelmassa tehdyt päätökset ovat paikoin kipeitä, ja koskettavat jotenkin jokaista suomalaista, mutta uskon, että näin oli tarkoituskin.

Uskon, että ihmiset ovat valmiita muutoksiin, kun ne toteutetaan oikeudenmukaisesti. Turha uhkailu, että kyyti kylmenee, on tarpeetonta. Meillä on nyt uudistuksiin kykenevä ratkaisujen hallitus, joka vahvistaa luottamusta koko maahan ja suomalaisen yhteiskunnan kykyä uudistua. Pitää toivoa että työmarkkinajärjestötkin ymmärtävät nyt tarttua tarjottuun yhteistyöhön.

Tapio Arola Lappeenranta kaupunginvaltuutettu (kesk)

Kommentoi kirjoitusta.

Suomi tarvitsee johtajan

Torstai 23.4.2015 klo 22:30 - Tapio Arola

Tämän kevään vaalitilaisuuksissa yksi keskustelun aihe nousi ylitse muiden, johtajuus. Maamme on ollut jo vuosia taloudellisessa taantumassa. Taantumaa on pahentanut poliittinen eripura tai ajoittainen apatia. Suomelta on puuttunut suunta, tavoitteet ja päämäärä.

Nykymenossa kaipaamaan olen jäänyt myös johtajuutta. Tässä yhteydessä tarkoitan johtajuudella vastuullisuutta, realistisuutta, nöyryyttä, vuorovaikutteisuutta, kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, kykyä tehdä päätöksiä ja kykyä tehdä kompromisseja yhteisen hyvän saavuttamiseksi. 

Ihmiset ovat aidosti huolissaan tulevaisuudesta. Ennen vaaleja Kari Väisänen tiivisti eduskuntavaalien asetelman Etelä-Saimaan kolumnissaan 28.3.2015 muotoon: "Kysymys on yksinkertainen: miksi äänestäjät näyttävät luottavan eniten Juha Sipilään? Vaatimattoman näköiseen, hieman tylsään, tavalliseen suomalaiseen mieheen.”

Kari Väisänen vastasi kolumnissaan asettamaansa kysymykseensä seuraavasti: ”Äänestäjä näkee Sipilän käytöksessä, tavallisuuden lisäksi, merkkejä luotettavuudesta, arvojohtajuudesta, päättäväisyydestä, kyvystä ajatella loogisesti.” 

Vaalit on nyt käyty. Eduskunta nimeää Sipilän uuden hallituksen muodostajaksi torstaina 30. huhtikuuta. Suomen johdossa on ennenkin ollut henkilöitä, jotka eivät ole mainostaneet itseään saavutuksillaan tai halunneet parrasvaloihin osoittamaan vain omaa erinomaisuuttaan. Tämän maan tulevaisuuden kannalta olen huojentunut siitä miten ihmiset yli puoluerajojen luottavat nyt Juha Sipilään.

Tapio Arola

Kaupunginvaltuutettu (kes) Lappeenranta

Kommentoi kirjoitusta.

Joko vihdoin ollaan tunnustamassa tosiasiat?

Torstai 2.4.2015 klo 19:57 - Tapio Arola

Puheenjohtaja Antti Rintee (SDP) iltalehdessä 31.3. esittämä malli pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä on varmasti saanut monen lukemaan jutun pariin kertaan. Ottaen huomioon hänen ammattiyhdistystaustansa, esitystä voidaan pitää yllättävänä. Eritoten merkillepantavaa on se, että esityksessä  on mukana sanktio mikäli kieltäytyy tarjotusta työstä.

Maassamme on tekemätöntä työtä vaikka kuinka paljon. Valitettavasti vuosikymmenien aikana rehevöitynyt tukiviidakko on johtanut siihen, ettei järjestelmässä ole riittäviä kannusteita työntekoon.

Rinteen esille ottama malli pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä esimerkiksi vanhustenhuollossa voisi tarjota tuhansia työpaikkoja. Vanhustenhuollossa on runsaasti työtehtäviä, jotka eivät vaadi erityisosaamista. esimerkiksi ikäihmisten kanssa ulkoilu ja seurustelu eivät vaadi muuta kuin hyvää mieltä ja läsnäoloa.

Rinteen avaus ikäihmisten ulkoiluttamiseen liittyen on kannatettava. Ikäihmisten yksinäisyys on kasvava ongelma. Mielestäni työstä ikäihmisten parissa voidaan maksaa minimipalkka ja samalla sillä edesautetaan työttömän sopeutumista takaisin työelämään ja mikä tärkeintä, torjutaan kasvavaa ongelmaa, ihmisen yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

Vastaava työllistämismalli on ollut käytössä aikaisemmin mm. Tampereella, missä työttömät on laitettu keväisin siivoamaan kaupunkia. Meilläkin voisi ottaa saman mallin käyttöön. Tekemätöntä työtä on Lappeenrannassa kaikkialla. Esimerkiksi käy näin keväisin mm. katuhiekkojen poisto ja tienvarsien roskien kerääminen. Maalarin töitä löytyy varmasti myös kaupungin omistamien kiinteistöjen pintaremonteista ja metsurin töitä kaupungin omistamista metsäkiinteistöistä.

Pelkään kuitenkin, että tämä Rinteen esittämä malli ei tule saamaan hyväksyntää SAK:n johdossa, vaan jatketaan edelleen vanhoihin tapoihin totutulla periaatteella. Tuo vanha kaava jakaa Suomen kahtia: työssäkäyviin ja työttömiin.

Tapio Arola Kaupunginvaltuutettu  (kesk)

2 kommenttia .

Taas yksi turha työryhmä kertoi toiveitaan!

Perjantai 13.3.2015 klo 14:13 - Tapio Arola

Pitää taas ihmetellä miten maan hallitus ei itse pysty tuomaan käsittelyyn kunnon esityksiä, millä taloutemme saataisiin nousuun. Pyydetään mielipiteitä eri työryhmiltä, yksityisiltä ja eri puoluetaustaisilta henkilöiltä.

Jatkuvasti toistetaan: pitäisi ja pitäisi. Eikö eri ministerien PITÄISI tehdä niitä toimenpiteitä, joita taloutemme tervehdyttäminen vaatii? Vai pelätäänkö, ettei mandaatti uusiudu, jos esitetään jotain leikkauksia saavutettuihin  etuihin?

Meillä on liian laaja verovaroilla tuettu palveluverkko. Se on tunnustettava. Laajaa palveluverkkoa pidetään pystyssä pääosin hyvien aikojen verorahoilla. Talouden supistumisen myötä se ei ole enää mahdollista.

Aivan äskettäin saimme tilastotietoa Suomen julkisen sektorin velkaantumisesta, joka lienee jo nopeinta maailmassa. Olemme jopa ylittäneet EU:n velkaantumiskriteerit.

Tässä tilanteessa tarvitaan raskasta kättä sekä valtion että kuntien kustannusten karsimiseksi, koska talouskasvu ei hoida meidän ongelmia. Edellisen hallituksen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen toivoi 5 % kasvua vastoin omienkin asiantuntijoiden mielipiteitä.

Kuntaliitokset ovat yksi ratkaisu taloustilanteen parantamiseen, mutta vasta kun viiden vuoden irtisanomissuoja on kokonaan poistunut. Verojen ja maksujen korottaminen on helpoin tapa hoitaa ongelmia, mutta se keino on mielestäni katsottu loppuun.

Puhutaan ansiotason laskun heikentävän ostovoimaa. Näin varmasti onkin. Mutta miten on käynyt satojentuhansien työttömien? Onko heidän ostovoima heikennyt vai kasvanut?

Tapio Arola (kesk.) Lappeenranta

Kommentoi kirjoitusta.

Maatalous ei ole syyllinen maamme taantumaan

Lauantai 1.11.2014 klo 10:01

Etelä-Saimaan juorupalstalta voi päivittäin lukea mielipiteitä, joissa syyllistetään maamme maatalous tämänhetkiseen taantumaan. Kirjoituksissa arvostellaan voimakkaasti maataloudelle maksettuja erimuotoisia tukia. Arvostelijoiden olisi kuitenkin hyvä käydä tilastokeskuksen sivuilla. Tuolta löytyy luettelo mitä tukia ja kenelle maassamme maksetaan. Uskon monen silmät aukenevat listaa lukiessa. Maatalous ei ole suurin ja ainoa tuensaajaryhmä, vaan aivan muut.

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin sen seurauksena maassamme lopetti muutaman vuoden aikana n 80 000 maatilaa. Tuolloin mikään taho ei tuonut esille työttömyyden kasvusta johtuvia tuki euroja, kuten esimerkiksi tehtiin Salon ja Oulun tilanteessa jolloin teollisuudesta lähti muutama sata työpaikkaa. Venäjän kaupan tyrehtymisen seurauksena on maataloustuotteiden hintaa laskettu, mm maidon hinta on pudonnut 4 senttiä litralta. Maidontuottajat eivät kuitenkaan ole ryhtyneet lakkoon vaatiakseen korvauksia, vaan tyytyneet osaansa ymmärtämyksellä.

Jos muiden ammattiryhmien osalta toimittaisiin samoin, niin maassamme olisi melkoisella varmuudella yleislakko. Kaikki tiedämme että nyt olemme tilanteessa jossa kaikkien olisi joustettava, jos ei palkoista, niin muista etuisuuksista, kuten, yli kuukauden pituisista lomista, pekkaspäivistä, pyhäkorvauksista ja irtisanomisten sijaan pitäisi ottaa käyttöön kunnon lomautukset. Näin toimien olisimme siinä kuuluisassa yhteisessä veneessä eikä tarvitse yhtä ammattiryhmää aina syyllistää, samalla saattaisimme turvata monen yrityksen tulevaisuuden työntekijöineen.

Tapio Arola Kaupunginvaltuutettu (kesk)

Kommentoi kirjoitusta.

On muitakin vaihtoehtoja kuin lomautus

Lauantai 12.4.2014 klo 17:58 - Tapio Arola

Esitykseni Lappeenrannan kaupungin henkilöstön lomauttamisesta neljäksi viikoksi aiheutti melkoisen mylläkän niin puolesta kuin vastaan. Vastustajat korostivat, ja aivan oikein, että palvelut on turvattava. Jos haluja on, lomautukset on kuitenkin mielestäni toteutettavissa ilman että palvelut vaarantuvat.

Aloitteeni jälkeen olen peräänkuuluttanut vaihtoehtoja lomautukselle. Koska niitä ei ole tullut, teen oman esitykseni.

Kaupunkimme henkilöstön vuotuinen palkkasumma, ilman yhtiöitä ja Eksotea, on noin 81,5 milj.€. Jos palkkoja lasketaan 3% saamme säästöjä kolmen vuoden aikana n 7-8 milj.€  Näin toimien, pystymme turvaamaan kaikki palvelut eikä virkamiesten tarvitse tehdä vaikeita lomautuspäätöksiä.

Tämä ratkaisu ei kuitenkaan saa lopettaa suunnitelmia joilla pyritään rakenteiden purkamiseen ja henkilöstön vähentämiseen. Henkilöstön vähentäminen, varsinkin hallinnosta, on tehtävä ehdottomasti.

Meillä on ollut perinne aina sopimuskauden päätyttyä neuvotella lisää etuisuuksia niin palkkojen kuin muiden etujen osalta. Eikö, talouden niin vaatiessa voisi joskus joustaa ja turvata edes osan olevista työpaikoista?

Tälläkin esityksellä on vastustajansa, ja taas ne löytyvät ammattiliitosta. Tuntuu ihmeelliseltä, ettei kunta työnantajana voi tehdä itsenäisiä päätöksiä, vaan kaikki sanellaan muualta. Tämänkin ehdotuksen jälkeen jään odottamaan mielenkiinnolla muita vaihtoehtoja, millä saamme taloutemme korjaantumaan. Verojen ja maksujen korotus on helppo ratkaisu ja uskon, että kuntalaiset alkavat näihin ratkaisuihin hermostua ja ovat valmiita tekemään ikäviäkin johtopäätöksiä kaupunkimme johtamisessa.

Tapio Arola Kaupunginvaltuutettu (kesk)

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »