Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:177094 kpl

Tapio Arolan nettisivut ovat Sinua varten


Kisapuisto on ehdoton valinta

Sunnuntai 27.9.2020 klo 10:01 - Tapio Arola

Aivan ensimmäiseksi. Lappeenrantaan pitää rakentaa uusi jäähalli. Ja jos vain mitenkään mahdollista, hallipäätös pitää tehdä välittömästi yhdessä sisäliikuntahallin päätöksen kanssa.

Toiseksi SaiPa on tärkeä osa Lappeenrantaa. Se on osa kaupungin urheiluelämää, mutta myös laajemmin osa lappeenrantalaista ja eteläkarjalaista liikuntakulttuuria. Ja on muistettava myös SaiPan taloudellinen vaikutus kaupungille merkittävänä veronmaksajana.

Nämä molemmat asiat on syytä kertoa heti alkuun, koska muuten minuun kirjoittajana kohdistettaisiin vääriä väitteitä.

SaiPan toiminnan tärkeys Lappeenrannassa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että SaiPa määrää jäähallin rakentamispaikan. Ei, sillä SaiPa on vain hallin käyttäjä, eikä hallin käyttäjä voi mielestäni esittää uhkavaatimuksia, kuten se nyt on tehnyt.  Mutta ei SaiPa suinkaan tässä syyllinen ole, vaan se toimii omaksi parhaakseen.

Sen sijaan olen hämmästyneenä seurannut niin kaupungin viranhaltijoiden kuin myös näin maakuntalehden lukijana Etelä-Saimaan kirjoittelua.

Kaupungin viranhaltijoiden velvollisuutena on tässäkin asiassa selvittää kaikki tosiasiat, jotta valtuutetut voivat tehdä oikean päätöksen. Nyt niin ei ole ollut, vaan johtavat viranhaltijat yksipuolisesti toimivat keskustahallin puolesta pyrkien eri tavoin jopa vääristämään keskustaan sijoitettavan hallin todellisia kustannuksia.

Ehkäpä räikein esimerkki tästä vääristelystä ja keskustahallin suosimisesta oli valtuuston iltakoulu. Siellä ensin Mikko Hietamies unohti täysin oman velvollisuutensa asian esittelijänä ja sen jälkeen asiantuntijoina kuultiin lähinnä vain Jussi Markkasta ja konsulttia, joka kaupungilta laskutti yli 100 000 euroa saamatta mitään aikaan.

Etelä-Saimaa taas on ottanut omaksi agendakseen keskustahallin. Erityisesti Vesa Salminen on kunnostautunut keskustavaihtoehdon puolustajana, mutta muutenkin lehti on tehnyt ja tekee työtä asian eteen.

Maakuntalehdellä on luonnollisesti oikeus määritellä oma linjansa ja on jopa hyvä, että kerrankin lehden palstoilla ollaan jotain mieltä. Silti näin maallikkona, tiedotusvälineiden hienoja sääntöjä ja periaatteita tuntemattomana, ihmettelen kirjoittelun yksipuolisuutta ja tarkoitushakuisuutta.

Lopuksi esitys. Tehdään uusi halli Kisapuistoon. Jos SaiPa ei ole sen ravintolatoimiin valmis sijoittamaan omaa rahaa, ja haluaa olla siellä vain päävuokralaisena, hallin ravintolatoiminnan hoitamisesta pitää järjestää aito tarjouskilpailu. Sen voittaja hoitaa kaikkien hallissa pidettävien tapahtumien tarjoilut, myös liigapelien.

Tapio Arola, Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsen (Keskusta)

2 kommenttia .

Osa-aikatyön mahdollisuudet

Sunnuntai 9.8.2020 klo 13:13 - Tapio Arola

tyomaa.jpg
(Kuva: Paula Åström)

Osa-aikatyön tekeminen voi olla osalle sen tekijöistä haluttu ja tietoinen valinta. Työntekijöiden kannalta osa-aikatyö voi olla keino parantaa työelämän ja yksityiselämän tasapainoa, jolloin vanhemmat voivat viettää enemmän aikaa lastensa kanssa ja pysyä samalla mukana työelämässä. Osa-aikatyö vaikuttaa myönteisesti työllisyysasteeseen, koska sen odotetaan lisäävän naisten työvoimaosuutta. Toisaalta työnantajat voivat osa-aikatyöntekijöiden avulla mukauttaa resursseja ajoittain vaihteleviin työvoiman tarpeeseen.

KAIVOIN esiin tilastot EU:sta. Vuonna 2018 suurin osa-aikatyöntekijöiden osuus oli Hollannissa 50.1 prosenttia. Mitä Hollannissa tehdään eri tavalla? Seuraavaksi korkeimmat luvut olivat Itävallassa 27.3 prosenttia ja Saksassa 26.8 prosenttia. Näissä kolmessa maassa myös naisten osa-aikatyöllisyys oli korkein. Osa-aikaisesti työskentelevien miesten osuus koko Euroopassa keskimäärin oli 8.7 prosenttia ja naisten 31.3 prosenttia.

15.10.2017oli Helsingin Sanomissa artikkeli; Osa-aikatyö on monen perheellisen pelastus – Nämä asiat sinun tulee huomioida, jos haluat lyhentää työaikaasiosa-aikatyöstä. Artikkeliin oli haastateltu akatemiatutkija Mia Tammelinia Jyväskylän yliopistosta.

Tammelin on tutkinut perheen ja työelämän yhteensovittamista. Hän nosti esiin syyt osa-aikaisen työnteon vähäisyydelle: raha ja työkulttuuri: ”Meillä on eurooppalaisittainkin vankka sitoutuminen kokoaikatyöhön, noin 37–40-tuntiseen viikkoon”. ”Keskustelun pitäisi lähteä siitä, että esimiehille ja kaikille työpaikalla tulee ajatus, että on ihan oikein ja sallittua tehdä työtä osa-aikaisena.”

OSA-AIKATYÖ rikkoo totuttua kaavaa ja työntekijä saattaa jopa pelätä reaktioita työpaikallaan, kun hän kertoo toiveistaan. Suomen työmarkkinat toimivat tässä kohtaa jähmeän vanhoillisesti: Joko olet töissä täysipäiväisesti tai olet kokonaan poissa töissä.

Sukupolvi joka meni töihin pää kainalossa ja vähän verta pierren, on nyt isolta osin poistunut työmarkkinoiltamme. Tutkimusten valossa nuoremmat sukupolvet arvottavat elämässään muitakin asioita kuin tärkeiksi kuin pelkän työn. Tarvitsemme syntyvyyden saamiseksi nousuun Suomessa hiukan muutakin kuin Antti Rinteen oman talkootölväisyn ilman mitään villoja välissä.

NÄEN, että työelämän ja muun elämän yhteensovittaminen on yksi keskeinen yhteiskunnallinen kysymys mikä vaatii politiikalta vastauksia. Osa-aikatyön houkuttelevuuden lisääminen esimerkiksi perustulon ja oppisopimus- tai kisällikoulutuksen avulla voisivat olla ratkaisuja myös tiettyjen alojen työvoimapulaan.

Tapio Arola, kaupunginhallituksen jäsen (Kesk), Lappeenranta

Julkaistu Suomenmaa lehdessä Tapio Arola 6.8.2020 

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää kirjoituksia